Anne Lempinen Suomalaisten asialla

Kaupungin omistamien vuokra-asuntojen asukasdemokratia

Asukasdemokratia perustuu lakiin yhteishallinnosta vuokrataloissa ja yhteishallinnon tarkoitus kuvaillaan seuraavasti:   vuokratalojen asukkaiden ja omistajien tässä laissa säädetyn yhteishallinnon tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa. 

Asukkaiden kokous kutsutaan koolle kerran vuodessa, missä valitaan asukastoimikunta, edustaja yhteistyöelimeen/asukashallitukseen, sekä valitaan ehdokas yhtiön hallitukseen. Asukkaiden kokouksella on oikeus valita valvoja seuraamaan ja tarkastamaan vuokranmääritysyksikön talouden ja hallinnon hoitoa. Asukkaiden kokouksen valitsemalla valvojalla on sama oikeus saada tietoja vuokranmääritysyksikön taloudesta ja hallinnosta, mitä on voimassa vuokratalon omistavan yhteisön tai säätiön tilintarkastajasta. Kun on useampia asumisyksikköjä samassa yhtiössä, voidaan myös valita yhteinen valvoja.

Asumiseen liittyviä vaikutusmahdollisuuksia on, mutta niiden riittävyydestä tai toimivuudesta voidaan olla montaa mieltä. Vuokrataloyhtioiden hallituksissa kuitenkin asukasedustajat ovat tavallaan vähemmistönä ja useimmiten ainoat, ketkä asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa. Siis kokemusperäinen asiantuntemus on asukasedustajilla.  Yksi syy, miksi näitä mietin, on se, että viimekädessä yhtiökokous voi päättää asumisyksikköjen esittämistä asukasedustajista, joten demokratia ei ole kovinkaan suoraa, mikäli yhtiökokous ei ole suopea asukkaiden tahdolle. Kaikkein paras vaihtoehto olisi se, että joka talous saisi äänestää kaikista asetetuista ehdokkaista, on sitten asumisyksikössä asukastoimintaa tai ei. Politiikan kautta valituiksi tulleista harvemmin valitaan hallitukseen kyseisissä vuokra-asunnoissa asuvia, ikävä kyllä, vaikka se olisi paras vaihtoehto. Silloin hallituksessa olisi useampia, ketkä tuntevat asunnot ja asuinympäristöt.

Käytäntöjä on todennäköisesti varsin erilaisia, miten asukasdemokratia toimii. Lohjalla ei parhaalla mahdollisella tavalla ole onnistuttu, koska monissa taloissa toiminta hiipuu. Vaikea tietää, onko hyvä vai huono, kun asioita on pyritty keskitetysti hoitamaan yhteistyöelimen/asukashallituksen välityksellä. Saattaa olla tilapäistä lamaannusta, vaikka voisi olettaa, että useimpien asumisyksikköjen edustajien kokoontuessa olisi helppo niputtaa asioita ja viedä yhtiön hallitukseen. Vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin melko vähäiset, eikä esim. vuokrien korotuksiin ole asukkailla millään tasolla mahdollisuuksia merkittävästi vaikuttaa. 

Pitäisi tietää, minkälaista asukasdemokratiaa suurin osa asukkaista haluaisi toteutettavan. Totuus taitaa olla se että enemmistö ei ajattele koko asiaa ja ne muutamat ketkä ovat kiinnostuneita ja toimintahaluisia, ovat harvassa. Siitäkin syystä jokaiselle taloudelle tulisi saada mahdollisuus äänestää edustajia asuntoyhtiön hallitukseen, vaikka ei muuten halua olisikaan osallistua asumisyksikön asukastoimintaan. Monilla on käsitys, että asukastoiminta on vain sitä että valitaan kesäksi pihakukkia. Voihan se olla sitäkin, mutta myös paljon muuta.




Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Vuokra-asuminen ei ole mitään halpaa lystiä ja vuokraan menee merkittävä osa tuloista, joten voisi olettaa että useammat kiinnostuisivat kaikista vaikutusmahdollisuuksista ja että asukkaat haluaisivat äänensä kuuluviin enenevässä määrin.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Puppua koko asukasdemokratia kaikkine jyvitettyine vuokrineen . Ei sillä ole mitään tekemistä demokratian kanssa.
Liki kakskymmentä vuotta vanhassa kaupungin vuokratalossa,jossa ei ole minkäänlaisia yhteisiä tiloja ja jossa "asukaskokouksetkin" pidettään verkkokellarin käytävällä ja jossa neliövuokra on lähes sama kuin liki uusissa asukasviihtyvyydeltään huippu hienoilla yhteisillä kokoontumis-viihtymistiloilla varustetuissa taloissa. Ja sitten vielä kaupungin omistama vuokranantaja lehdykässään ja toimintamainoksessaan julistaa panostavansa asukasviihtyvyyteen. Tasaapuolisestiko?
Sanoisin "askusdemokratian" nimeä kantavan systeemin voimattomuudessaan
olevan vuokranantajan köyhyydenjakamisjärjestelmän armoilla.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Aivan niin ja toisaalta hyvä että joku muukin tuo turhautumisensa esiin. Mietin vaan että jos asukkaat enemmälti ottaisivat kantaa, olisikohan sillä jotain vaikutusta.

Minä suorastaan halusin Lovan hallitukseen ja nyt voin todeta että oikeastaan onneksi kausi on päättymässä. Odotukset olivat sen suuntaiset, että olisi edes pieni mahdollisuus vaikuttaa vuokra-asumisen ongelmiin, mutta Lohjalla on toistakymmentä vuotta siitä kun viimeksi on tavallisia vuokra-asuntoja rakennettu. Vanhempi asuntokanta on tiensä päässä ja parannettavaa kaikin puolin olisi vaikka kuinka paljon. Täällä päällimmäisenä ovat nyt vain Kultakodit ja Kultakartanot, mitkä ovat täysin laitostyyppistä asuntotuotantoa ja mielestäni eivät edes kuuluisi perinteisemmän vuokra-asuntokannan yhteyteen.

Anri Kamppinen

"kartanot" eivät todellakaan ole perinteistä vuokra-asumista, kaikki siellä asuvat tarvitsevat jonkinlaista apua päivittäisissä toimissaan eli on laitos-asumista.
onneksi ihmiset ovat alakaneet kiinnostua asumisestaan ja kustannuksista mitä joutuvat maksamaan.
Lovan toim.joht. laittoi viime viikolla kyselyä jonka palautus on juhannuksen jälkeen maaanantaina(4 päivää); mitä muutosta halutaan huoltoon ja siivoukseen, kuka tolla ajalla ehtii mitään kokousta pitämään ja vastaamaa siihen mitä kysyttiin. onneksi ehditään vielä ensi vuoden budjetti ehdotukseen vaikuttamaan.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Mielestäni huollossa ja siivouksessa olisi perusteltua teettää ne hommat paikallisilla yrittäjillä.

Toimituksen poiminnat