*

Anne Lempinen Suomalaisten asialla

Halpatyövoiman hakuammunnalla ei Suomi rikastu

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n analyysin mukaan Suomen elinkeinoelämä tarvitsee 34 000 maahanmuuttajaa vuosittain jopa seuraavien 20 vuoden ajan.

Valtiovarainministeri Antti Rinne  on huolissaan työvoiman riittävyydestä tulevaisuudessa ja hän toivoo, että Suomessa ryhdyttäisiin keskustelemaan vakavasti työperäisen maahanmuuton lisäämisestä.

Stubbin mukaan maahanmuuttopolitiikan kiristäminen ei ole ratkaisu. Hänen sanojensa mukaan  ei-suomalaisten määrä on kaksinkertaistunut joka kymmenes vuosi vuodesta 1990. Vuonna 2030 heitä voi olla jo puoli miljoonaa.

Vihreän  Anni Sinnemäen mielestä suomalaiset hyötyvät siitä että tänne Suomeen tullaan töihin.

Työministeri Ihalaisen mielestä syyt tulla Suomeen ovat hyvin moninaiset. Suurin syy on perheen yhdistäminen. Seuraavina tulevat opiskelu, työperäinen maahanmuutto ja humanitääriset perusteet.

Ihalaisen mukaan työn perässä Suomeen tulevat eivät korvaa suomalaista työvoimaa vaan täydentävät sitä.

Hänen mielestään maahanmuuttajat ovat meille rikkaus, sillä monessa maakunnassa työikäisen väestön kasvu on pitkälti maahanmuuttajien varassa.

 

Sopinee kysyä, tarvitsemmeko me siis nimenomaan maahanmuuttajia, vai työvoimaa, koska moniko vuosittain sitten työllistyy tuosta kolmestakymmenestäneljästä tuhannesta?  Työministeri Ihalainenkin voisi hieman selittää tarkemmin rikkauskäsitettään maakunnissa. Pääasiassa pääkaupunkiseudullehan maahanmuuttajat haluavat ja kasaantuvat. Eipä maakunnissa se olennaisen tärkeä ensimmäinen ratkaistava ongelma ole työikäisen väestön kasvu, vaan nimenomaan se, mistä maakuntiin saadaan työpaikkoja. Mikäpä suomalaisenkaan olisi maaseudulla asua, jos siellä olisi työ ja toimeentulo. Ihalainen jos ajattelee etteivät tänne tulevat korvaa suomalaista työvoimaa vaan täydentävät sitä, niin todeta vaan täytyy että kyllä on lyhytnäköistä ajattelua nykyisten työttömyyslukujen aikana, joiden ei todistettavasti voida edes olettaa vähemmiksi muuttuvan. Kannattaisi myös laskelmoida, kuinka paljon tänne tulee täydennystä työttömyystilastoihin.

 

Siis sanotaan että me tarvitsemme tietyn määrän maahanmuuttajia vuodessa. Kuitenkin on niitäkin, jotka sanovat että työvoimapulaa ei tule. Suomessa on työttömiä vähintään  340 000, joten eiköhän siitäkin määrästä löytyisi henkilöitä paikkaamaan työvoimapulaa, etenkin kun käsitys on sellainen, että työvoimaa tarvitaan hyvin pitkälti nimenomaan matalapalkka-aloille. Eipä taida kotouttaminen, kielen opetus ja työhön ohjaaminen olla edullisin vaihtoehto työvoiman tarpeen tyydyttämiseen, kun sillä rahalla voitaisiin jossain muodossa korjata palkkauksen vääristymiä, tai järjestää suomalaiselle työvoimalle edullista asumista, mitä tahansa, että työstä tulisi myös suomalaiselle tekijälleen kannattavaa. Ketään ei saisi laittaa eriarvoiseen asemaan, niin ainakin kirkkain silmin väitetään, mutta ketään ei kiinnosta suomalaisen työvoiman tulevaisuus. Muualta tarvittavaa työvoimaa kun haetaan, niin olisikohan rehellistä mainita että pääasiallisesti haussa on halpatyövoima.

 

Maahanmuuton muotoja ei saisi yleisessä keskustelussa sekoittaa keskenään, mutta todellisuudessahan nämä kaikki perustellaan myönteisiksi viittaamalla työvoiman tarpeeseen, mitä tarvetta taas ei yksikään sen puolestapuhuja pysty todelliseksi perustelemaan. Minä en ole rasisti, vaikka sanonkin että maahanmuutto tulisi saada järkiperäistettyä ja että sen tulisi olla hallinnassa lieveilmiöiden välttämiseksi. Rasistisia piirteitä näen siinä ajattelussa, että meille täytyy saada tänne Suomeen muualta ihmisiä, joilla voitaisiin teettää sellaiset työt, joista suomalaisille ei haluta toimeentuloon riittävää palkkaa maksaa. Olisi aika saada elinkustannuksia alemmas, tai laittaa alaraja palkkoihin, että omilla työstä saaduilla ansioilla pystyisi selviytymään edes perustarpeista ja aina parempi jos niiden ylikin jäisi jotain kannustetta.

 

Melkoista tekopyhyyttä on vapaan liikkuvuuden puolustaminen työvoimapolitiikkaa hyödyntävänä, sillä vain vääristymiä saadaan aikaiseksi, kuin myös ikäviä lieveilmiöitä, sosiaaliturismia, rikollisuutta ja turvattomuutta.  Jaksaakohan monikaan aidosti uskoa siihen että tänne tulevien avosylin vastaanottaminen olisi hyväntahtoista solidaarisuutta ja inhimillisyyteen perustuvaa toimintaa?  Niitäkin tahoja taatusti riittää, joille maahanmuutto on erityisen hyvä bisnes. Kiinteistökauppaa harrastivat jokin aika sitten Holmlundit, ehkä vieläkin, eivätkä varmaan ole ainoat. Vuokra-asuntopolitiikka on vääristynyt etenkin pääkaupunkiseudulla, eli asuntojen tarve nähdään mamujen tarpeena, eikä vuokratasolla niin väliä, kun eivät joudu vuokrahelvettiin tai asunnottomiksi, kuten kantasuomalaiset. Kyllähän maahanmuutto työllistää, mutta ei tuota kustannuksiaan vastaavasti. Paljon tarvitaan heitä avustavia henkilöitä, tulkkeja ym. järjestettäessä  erinäiset palvelut sekä tukitoimet, mutta unohtuu, kuka koko lystin viimekädessä maksaa.

 

Katsoin netistä toukokuisen Sinnemäen ja Halla-ahon vaaliväittelyn, missä Sinnemäki kertoi nähneensä hyvin tummaihoisen jostain muualta tulleen miehen pesseen vessaa. En yleensä kirjoituksissani harrasta mitään vessapuheita, mutta kun Anni niin rehvakkaan iloiseen sävyyn otti asian esille, niin pitihän asia huomioida, jos vaikka Annin lausumana asialla olisi suurikin yhteiskunnallinen merkitys. Väkisinkin käy kuitenkin mielessä että eipä tämä vessanpesijä ole tullut Suomeen haettuaan vessanpesijän paikkaa Suomesta, vaan hän on yksi todella monista maahan tulleista, joista ei läheskään kaikki ole työllistyneet, joten kalliiksi tulee hyvin tummaihoisen vessanpesijän palkkaaminen.  Sinnemäki on siis sitä mieltä että me tarvitsemme tänne vessanpesijöitä ja bussikuskeja. Hänen mukaansa esimerkiksi Helsingissä tarvitaan bussikuskeja, koska mm. Itä-Suomessa toisella puolella Suomea asuva työtön bussikuski ei välttämättä ratkaise ongelmaa, jos ihmiset eivät ole valmiita muuttamaan kotiseudultaan. Annilla ei käy mielessä, miksi Suomessa ei niin vain muuteta ruuhkasuomeen bussikuskeiksi, kun on pakko ottaa huomioon myös asuntopolitiikka ja se, miten suomalaisille ei ole itsestäänselvyys kohtuuhintaisen asunnon saaminen sieltä, missä on matalapalkkainen työ.

 

Kun maahanmuuttoa puolustellaan työvoiman tarpeella, tulisi aina muistaa keskittyä myös siihen, miten kohdellaan suomalaista työvoimaa ja käytetäänkö kaikki keinot suomalaisten työllistämiseksi. Suomalainen nuori koulutusta hankkinut työtön ei työllisty, koska hän ei ilman työkokemusta kelpaa töihin, eikä koulutuksestakaan kovin pitkälle ole mitään hyötyä, kun on otettava vastaan mitä tahansa työtä ja niin se vaan koulutus menee vanhaksi, ikään kuin mitätöityy. Ennemmin käytetään valtion rahaa kielitaidottomien kotouttamiseen, kuin sellaiseen yhteiskuntavastuuseen, että organisoitaisiin suomalaisille nuorille mahdollisuus työkokemuksen hankkimiseen. Se ei olisi mahdotonta, joskin tukitoimia tulisi kohdentaa yrityksille jonkinlaisena yhteiskuntavastuun toteuttamiskorvauksena.

 

Yhtenä eduskuntavaaliteemana on ja täytyykin olla maahanmuutto, vapaa liikkuvuus ja ennen kaikkea maahanmuuton lieveilmiöt.  Toinen tärkeä teema on suomalainen työllisyyspolitiikka . Vakavasti täytyy miettiä suomalaisen työvoiman asemaa ja arvostuksen kohottamista.

Jos Suomessa politiikka olisi avointa, asioistamme päätettäisiin Suomessa ja Suomen kansalaisten etua ajatellen, ei täällä kenenkään tarvitsisi miettiä, miksi ei ole työpaikkaa ja tulevaisuutta. Jos vielä ajatellaan fiktiivisesti siten, että mm. virolaiset ja muut passitettaisiin työmailta kotimaahansa pohtimaan oman maansa ongelmia ja lopetettaisiin valitusvirsi työvoimapulasta kertaheitolla yleisesti, niin meillä ei olisi työttömiä sallittua enempää, kotimainen ostovoima kasvaisi ja kenties täällä kannattaisi jotain tuottaakin.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset