Anne Lempinen Suomalaisten asialla

Omaishoitajien toimenkuva, työ, velvollisuus, vaiko orjuus

Omaishoitajuus tulisi rinnastaa palkkatyöhön lomaoikeuksineen, työterveyshuoltoineen, sekä kunnollisella korvauksella, mitä voisi sanoa palkaksi. Yhteiskunta välttyy suurelta menoerältä omaishoitajien kustannuksella, mutta tehtyä työtä ei kuitenkaan arvosteta. Monille työaika on 24 tuntia vuorokaudessa seitsemän päivää viikossa ja lomat jäävät pitämättä. Läheinen sukulaisuus hoitajan ja hoidettavan välillä on yhteydessä siihen, etteivät omaishoitajat vaadi  korvausta tekemästään työstä. Vaikealta tuntuu sanoa ääneen mitään vaatimuksia omaksi edukseen, kun hoidettava on äiti, isä, puoliso tai lapsi. Pyyteettömyys on sinänsä kaunista, mutta jossain vaiheessa se kostautuu. Monet palavat loppuun. Lomaa on vaikea pitää, kuin myös minkäänlaisia viikkovapaita etenkin jos hoidettava tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja/tai valvontaa. Hoitajan eläkekertymä jää mitättömäksi, kuin myös tulot.

Omaishoitajaksi ei ketään suoranaisesti pakoteta, joten oma valinta on kyseessä. Monelle kuitenkin tulee velvollisuudentuntoisuus, kun ajattelee laitoshoidossa liian usein esiintyviä epäinhimillisyyksiä. Laitoshoitokaan ei ole itsestäänselvyys, vaan vanhuksia on enenevässä määrin kotona vähäisen kotihoitoavun turvin. Siis tavalla jos toisella omainen osallistuu hoivaamaan läheistään, mikäli ei ole niin kovaluontoinen, ettei välitä. Vaikein tilanne on vanhuksilla, joilla ei ole välittävää omaista ja heitä on paljon.

Muistisairaudet ovat monien kohtalo, mutta kyseisen sairauden ongelmien kanssa ei ole keinoja tulla toimeen, minkä osoittaa jo sekin että liian usein uutisoidaan katoamisista, sekä vähissä pukeissa vailla päämäärää kuljeskelevista vanhuksista.  Tiedossa on sekin että vanhuksia on kodeissaan varsin rajoitetuissa olosuhteissa. Omaishoitajien näkökulmasta muistiongelmaiset ovat haasteellisia, eivätkä mitkään yksittäiset hoivatoimenpiteet riitä, kun tarpeellista on jatkuva valvonta. Valvonnan tarvetta ei kuitenkaan tiedosteta tai myönnetä, koska nykyisin on vallalla käsitys että laitoksista voidaan kotiuttaa kovinkin huonokuntoisia muutaman pikaisen kotihoidon käynnin varaan olemaan yksin oman onnensa nojassa 95 prosenttia vuorokaudesta.

Jos omaishoitajien työstä kertyy Kelan arvion mukaan säästöä vuosittain jopa 2,8 miljardin euron edestä palvelumenoissa, niin voisi olettaa päättäjiemme haluavan suuntaavan rahaa sinne mihin se kuuluu, eli omaishoitajille. Entä jos omaishoitajat ryhtyisivät  yhtäaikaisesti ansaitulle lomalle, tai karkeammin ilmaistuna lakkoon, haluaisivatko päättäjät silloin kannattaa hoidettavien heitteillejättöä, vaiko jotain muuta ratkaisua?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Kirjoitat asiasta, jota on pidettävä esillä.

Muistelin, että olen jo vuosia sitten ollut huolestunut siitä onko meillä tulevaisuudessa enää omaishoitajia. Kauas taaksepäin piti kelata ja löytyi tämä US -puheenvuoro:

http://marjattahalkilahtiblogituusisuomifi.puheenv...

Kysyt:
"Entä jos omaishoitajat ryhtyisivät yhtäaikaisesti ansaitulle lomalle, tai karkeammin ilmaistuna lakkoon, haluaisivatko päättäjät silloin kannattaa hoidettavien heitteillejättöä, vaiko jotain muuta ratkaisua?"

Jos lakkoon menisivät, niin siinä olisis yläpään päättäjillä hetken aikaa "pallo hukassa"!

Käyttäjän marjattahalkilahtiblogituusisuomifi kuva
Marjatta Halkilahti

Miten olisi, jos nämä Omaishoitajien asioista viime kädessä päättävät menisivät viikoksi tuuraajiksi tällaiseen hoitaja - hoidettava -perheeseen? Menisivät edes 24 tunniksi!

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Niinpä, mutta vaikka asia koskee monia ja vanhuus tulee kaikille väistämättä, niin asiasta ei haluta puhua, ei haluta nähdä todellisuutta. Työ lasketaan säästötoimeksi ja sellaiseksi sen monet haluavat jättää, joten siitä johtunee hiljaisuus ja tahdon puute vaikuttaa, muuttaa vallitsevaa tilannetta.

Maire Hynynen

Tuossapa on asiaa! Kun anot vammaistuen perusteella omaishoitajuutta ja siis isompaa hoitokorvausta samalla,tulee muutaman viikon odotuksen jälkeen sosiaalitoimistosta kotiisi arvioija, jolla on aikaa ehkä TUNTI arvion tekemiseen!!! Hän ei juuri katso, kuinka kävely tai liikkumunen sujuu tai ruonlaitto tai yleensäkin ne päivittäiset kotityöt, jos hoidettava olisi yksin asuva. Näillä "heppoisilla" perusteilla tehdään päätökset. Arvioija on usein nuori nainen, jolla ei ole vammaisen elämästä mitään käsitystä! Päätökset tehdään siis suoraan sanoen ilman mitään tutkimista. Omaisen/hoitajan näkemystä ei kunnioiteta, eikä KUUNNELLA riittävässä määrin! Päätös on siis kielteinen, mikäli omainen antaa periksi. Täytyy olla todella tiukka, mutta kuitenkin asiallinen, että saa asiansa menemään lävitse Sosiaalitoimistoon. Tulee sellainen kuva, että kirstunvartijat pitävät rahoja ikäänkuin ominaan, eikä niistä hevin luovuta vammaisen hyväksi. Meidän kohdallakaan kun tuo vammaisuus ei ole oma syy, vaan leikkauksessa tapahtunut hoitovirhe!!!

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Todennäköisesti nämä arvioijat on ohjeistettu tekemään ylemmältä taholta annettujen ohjeiden mukaisia arvioita.

Maire Hynynen

Tietysti arvioijat ovat koulutettuja henkilöitä ja siksi laulavat niitä lauluja, mitä palkanmaksaja käskee. Näinhän se on joka ammatissa. Siitä huolimatta pitäisi perheen ja vammaisen arkea seurata huomattavasti enemmän kattavan ja totuudenmukaisen kuvan saamiseksi, Kyseessähän on moniammatillinen hoitotyö ja omaishoitaja on kiinni omaisensa hoidossa 24h/vrk!! Työssäni näen hyvin väsyneitä omaishoitajia, jotka uupuneina lopulta sairastuvat itsekin ja toimittavat potilaan sairaalaan, että saavat levätä edes hetken. Tämä kierre on yleinen ja lisää kustannuksia entisestään, jolloin säästöt yhteiskunnalta hupenevat siihen, noilla rahoilla voisi järjestää lisää tukea kotiin, jolloin omahoitajan arki helpottaa. Ei se riitä, että ateria tuodaan kotiin ja siinä vartissa muutama sana vaihdetaan! Kotihoitoa ja tukimuotoja pitäisi todella paljon lisätä ja sitä järjestelmää radikaalisti muuttaa, jotta tulisi säästöä!
RAHAA KYLLÄ ON, KUN SE VAIN KOHDISTETAAN OIKEIN!

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset