*

Anne Lempinen Suomalaisten asialla

Työllisyys luo hyvinvointia, joten lopetetaan ilveily

 

Monikin tämän päivät työtön on ollut haluttua ja tarpeellista työvoimaa nuorempana, eikä ole silloin liikoja ajateltu, mikä työ olisi kannattavaa tulevaisuutta ajatellen. Ei myöskään ole ollut tiedossa ne näkymät, mitkä ammattialat hiipuvat olemattomiin. Moni ahkera työläinen ei ole ajatellut, tai siis tiennyt, mikä kohtalo odottaa edessä. Jos työvoimalle oli tarvetta, sitä koulutettiin juuri nimenomaan kyseiseen tarpeeseen pikakoulutuksena, eikä ollut epäilyksiä, onko sen jälkeen palkallisia töitä, koska niitähän oli. Ei siis haeskeltu ja välitetty työvoimaa rajojen ulkopuolelta.

Ennen kun työvoimasta oli tarvetta, ei liiemmälti huudeltu ammattitutkintojen perään, vaan ihmisillä nähtiin olevan mahdollisuus oppia monikin työ tekemisen kautta, mutta eipä enää, vaan kaikkeen täytyy olla koulutus. Koulutuksia on monellakin monellekin alalle, mutta kas, täytyy olla lisäksi työkokemus, joten kouluttamattomat ja koulutetut alkavat olla samalla viivalla. Siihen nyt löytyy ainakin se selitys, että se työvoima, mitä halutaan, on ilmaistyövoima. Niitä esimerkkejä löytyy, kun halutaan monenlaista osaamista omaavia ns. orjatyöhön ja vielä kehdataan ihmetellä, jos työ ei kelpaa.

Jos työ herkkua olisi, niin herrat sen itse tekisivät, siinä vanha sanonta. Nyt onkin unohtunut kokonaan se työn perimmäinen tarkoitus ja työttömät halutaan töihin mutta ilman elantoon riittävää palkkaa. Työn vieroksujiksi ja ties miksi luokitellaan ne ihmiset, joita ei kiinnosta työ pelkän tekemisen vuoksi ilman sitä mahdollisuutta, että palkalla pystyisi elämään ja elättämään perheensä. Siis työ sinänsä ei ole sellaista herkkua, että sitä tekisi tekemisen ilosta ja luulisi sen olevan ihan ymmärrettävä asia, vaan kun ei niin ei.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteet aiheesta koskevat usein lähinnä työllistämistukia ja kotouttamista. Varsinaisesta ansiotyön vajeesta ei millään taholla syvällisempää keskustelua käydä. Työvoimavajeesta on jo vuosien saatossa sen edestäkin vouhotettu tietyin tarkoitusperin, eli olihan se joillakin tiedossa, minkälainen kansainvaellus tänne oli tulossa, tosin ei niinkään työvoimaksi, vaikka sitä siihen tarkoitukseen tarpeelliseksi tituleerattiin. Siis kyseessä on palkatun työvoiman vaihto muualta tulleeseen työvoimaan ja joissakin tapauksissa ilmaistyövoimaan. Eipä ongelmaa suoranaisesti mikään taho myönnä, vaikka todellisuuden näkeminen ei kovinkaan suuria älyn lahjoja edellyttäisi. 

Työttömiä riittää, eikä ketju katkea, vaan kunnat lailla velvoitetaan järjestämään kuntouttavaa työtoimintaa aktivointiehtoisille työttömille, joiden osalta työvoimahallinnon normaalit palvelut ovat riittämättömiä työllistymisedellytysten vahvistamiseen tai työllistymiseen, kuten se on kauniisti muotoiltu. Kaikenmoisilla ns. aktiivitoimilla kaunistetaan tilastoja, eikä kiinnostusta riitä työttömien elämäntilanteen todelliseen korjaamiseen. Toki on niitäkin, jotka ns. kuntouttavasta työtoiminnasta hyötyvät pitkän työttömyyden jälkeen, mutta tämä ketju siis tulisi katkaista, ei lisää pitkäaikaistyöttömiä. Parempi olisi lopettaa työttömien luokitteleminen kuntoutuksen tarpeessa oleviksi, kun todellisuudessa työ ja kuntoutus ovat kaksi eri asiaa. Näin siis ”kuntoutetaan” tilastoja segmentoimalla kantaväestöä vajaakuntoisiksi. No siitä on sitten teoriassa mahdollista nousta työkokeiluun, sitten palkkatuettuun työhön, siis teoriassa, mutta reitti vapaille työmarkkinoille katkeaa siihen, että tuo ketju ei vaan toimi, eikä taida olla tarkoituskaan toimia. Vain ne orjatyömarkkinoiksi mainitut työmarkkinat toimivat entistäkin ehommilla osaamisvaatimuksilla höystettynä, eikä epäilystäkään, etteikö palkkatyöpaikkoja tällä meiningillä vähenisi.

Nyt toki melkoinen osa kansaa työttömänä tai työttömyysuhan alaisena etsii syntipukkia tilanteeseen ja niitähän riittää. Kannattaisi katsoa taaksepäin useampia vuosia, mitkä seikat ovat tähän johtaneet. Itse muistelen tähän aikaisempaa touhua omilla täällä blogissa julkaisemillani kirjoituksilla ja niitä on 2009 vuodelle asti tässä rimpsussa ja vaikuttaa ihan siltä, että nykyinen työministeri ei ole aikaansaanut nykyistä tilannetta, vaikka paljon arvostelua saakin. Ainahan on tahtoa löytää syntipukki, mutta niitä on kyllä melkoisesti.

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211493-tyollisyyden-hoidon-kokonaisvastuu-annetaan-vai-tyonnetaan-kunnille

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/185865-halpatyovoiman-hakuammunnalla-ei-suomi-rikastu

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184780-onkohan-juhana-vartiaisella-tyopaikkoja-tarjolla

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/180562-tarvitaan-tyopaikkoja-ilman-turhaa-temppuilua

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/163608-kuka-puoltaa-pakkotyota-paula-risikon-lisaksi

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146721-tyovoimapolitiikka-terveystarkasteluun

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146300-yhteiskunnasta-vieraantumisen-ilmio-suomessa

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111836-ty%C3%B6tt%C3%B6myys-ja-ty%C3%B6voiman-hinta

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71953-tyovoimapoliittinen-toimenpide-kuulostaa-jotenkin-kliiniselta

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71747-te-toimistot-tehokkuuden-ykkosia-paljon-asiakkaita-kortistossa

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69644-enta-jos-halpatyovoima-nousee-jonakin-paivana-kapinaan

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68605-henkilostovuokrausyritykset-tuovat-halpatyovoimaa

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/64631-turhautumien-suma-yhteiskunnan-rappeutuma

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/54995-asennemuutoksen-tielle-tyovoimapolitiikassa

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/52536-reservityovoiman-kertausharjoitukset

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/39842-suomalainen-tyovoima-syrjaytyy

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/39069-tyoministeri-on-hieman-erehtynyt

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/33645-onko-suomalaisen-tyovoiman-syrjinta-rasismia

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/32823-skanskan-tyontekijat-marssivat-ulos-tyopaikoiltaan-perjantaina

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/32476-poliittinen-vastuu-onko-sita

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27089-paras-tyoika

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/12371-suomalaisen-tyoelaman-haasteet-jalkeen-laman

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Hakisin hieman eri näkökulmaa työllisyyteen ja työllistymiseen.

On päivänselvää, että sellaisilla paikkakunnilla, jossa ainoa suuri työnantaja lopettaa, ei ole muita vaihtoehtoja kuin muuttaa työn perässä toisaalle tai ryhtyä yrittäjäksi. Moni on rakentanut henkilökohtaisen infrastruktuurinsa ja elämänsä tämän yhden työpaikan varaan. Kun firma muuttaa Kiinaan, putoaa elämältä pohja pois. Haja-asutusalueelle rakennetun omakotitalon hinnalla saa puolikkaan yksiöstä Helsingistä. Moni jääkin mieluummin kotiseudulleen omakotitaloonsa puuhastelemaan työttömäksi, kuin muuttaa taajamaan pieneen kerrostaloluukkuun.

Työttömyys pääkaupunkiseudulla on kaksijakoista. Ne, jotka työtä oikeasti haluavat, sitä useimmiten löytävätkin. Ei nyt ehkä juuri kaikkein mieluisinta, mutta työtä kuitenkin.

Työmarkkinoilla on kuitenkin paljn ihmisiä, jotka ovat oma-aloitteisesti tai jopa omaa syytään menettäneet markkina-arvonsa työelämässä.

Nykyään puhutaan paljon pojista, joiden lukutaito ei ole parasta A-luokkaa. Tästä voidaan vetää sellainen johtopäätös, ettei heidän muissakaan yleissivistävissä taidoissaan ole kehumista. Skeittaamalla ei työelämässä pitkälle pötkitä. Mitä annettavaa tälläisellä ihmisellä on työnantajalle? Tällöin myöskään työnantajalle ei ole mitään tarjottavaa moniosaamattomalle työnhakijalle.

Monilla pitkäaikaistyöttömillä on ongelmia perusterveyden, mielenterveyden tai päihteiden kanssa. Näistä ongelmista kärsivän palkkaaminen aiheuttaa helposti ongelmia myös työnantajalle. Työnantajan on helpompaa jättää ongelmainen tai moniongelmainen palkkaamatta, koska pitkällä aikajänteellä tämänkaltainen työntekijä tulee työnantajalle kalliimmaksi kuin mitä hänen tekemänsä työn arvo on.

Olemme myös kasvattaneet sellaista sukupolvea, jota työn tekeminen sen perinteisessä muodossa ei vain kiinnosta. Rahaa tulisi tienata paljon ja mahdollisimman vähällä vaivalla. Rahaa tehdään mitä epämääräisemmillä tavoilla: bloggaamalla, tubettamatta, twiittaamalla ja facettamalla. Rahaa näistäkin tuntuu tienaavan, koska verotietojen mukaan varattomat "julkkikset" elävät juorulehtien mukaan varsin leveää elämää. Työksi näitä em. verbejä ei oikein miellä. En rohkene edes ajatella saatikka kirjoittaa, mitä kaikkia "verottomia" ansaintamahdollisuuksia nuorilla ja kauniilla ihmisillä mahtaa ollakaan.

Poliisin tilastojen mukaan useat tuhannet ihmiset ovat valinneet rikollisen elämäntavan tai päätyneet rikollisiksi. He ovat joko vankiloissa tai muista omista syistään johtuen pois työmarkkinoilta. Tähän jatkoksi voidaan laskea raskaasti ylivelkaantuneet ihmiset, joiden ei kerta kaikkiaan kannata tehdä palkkatyötä, koska ulosmitattava palkanosuus ei riitä edes korkojen lyhentämiseen. Työttömyyskorvauksista ja sosiaalituista jää käteen enemmän.

Tarkoitus ei ole dissata työttömiä vähäisissäkään määrin. Virallinen "työttömyys" on kuitenkin joissain tapauksissa puhtaasti omaa syytä tai oma valinta.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Kannattaa nyt vaan huomata myös se, että työpaikkoja on olevinaan tarjolla, mutta melkoinen osa niistä on nollatuntisopimuksia/ tai suoraan niitä, missä tarjotaan niin vähäistä työmäärää, että sellaiseen ei ole varaa mennä/kulkea.

Eipä poliisin tilastot ole mitään työllisyystilastoja, eikä kerro valinnoista sitä totuutta, kuka olisi edes rikollisuuden takia joutunut pois työmarkkinoilta. Saattaa niitä vääriä valintoja tulla senkin takia, kun ei vaan ole työtä.

Lisäähän mm. alkoholi- ja mielenterveysongelmia tulee työttömyyden myötä, eikä ne ongelmat ole aina ensimmäisiä, vaan yhtälailla joillakin työttömyyden seurauksia.

Työttömäksi jouduttuaan on monen ikääntyneemmänkin erittäin vaikea työllistyä, vaikka olisi elänyt kuinkakin nuhteetonta elämää.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Mitään edellämainitusta ei käy kiistäminen.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Nykypäivänä on monellaisia työllistymisen esteitä, esimerkiksi usein parjatuilla siivoajilta muumuassa vaaditaan ajokorttia, kemikaalituntemusta ja hyvää fyysistä kuntoa. Nykyään ei ole enään minkään laisia paikallisia laitossiivoojia, vaan sama siivoaja käy siivoamassa useammassa kohteessa.

Itse myös (joko tyhmyyttäni tai solidaarisista syostä) kieltäydyn hakeutumasta töhin yrityksiin joissa on tai näyttää olevan suuret itsisanomiset, varsinkin jos irtisanomisten syy on ollut säästö. Soppaa toki itsellä vaikeuttaa se etten osaa päättää haluanko heti suoraan töihin vaiko jatko-opiskella ammattikorkeassa ensin. Pohdin myös onko jatko-opiskelu kannattavaa ja onko minulla siihen varaa. Itse opiskelin alunpein merkonomiksi, sillä silloin vielä puhuttiin että palvelualoilla olisi tulossa suuri työntekijäpula työpaikkojen lisääntymisestä. Ei merkonomi mikään haaveammatti minulle ollut vaan valitsin sen järkisyistä, mutta nautin asiakaspalvelusta siitä huolimatta. Omalta osaltani huono onni iski siinä että satuin valmistumaan 2015 ja olen nyt osallisena suureen työttömien nuortenmiesten joukkoa. En siis tiedä kannattaako hirveän aktiivisesti hakeakkaan kun joka puolella ihmisiä irtisanotaan ja tilastojen mukaan 2015 valmistuneiden odotetaan työllistyvän erittäin huonosti.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Vaikeaa se onkin ennakoida, mille alalle kannattaisi opiskella, eikä sitten aina riitä se opiskelu, vaan lisäksi vaaditaan työkokemusta. Melkoista arpapeliä työpaikan saaminen on siltä alalta, mitä on opiskellut ja vanhaksi ne menee opiskelutkin. Ei ole ammattisuoja kovinkaan pitkä ja joutuu ottamaan vastaan ihan muun alan hommia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tämä on oma ennustukseni mutta aprikoin että vuosina 1996-1999 eli "välivuosilla" syntyneillä tulee olemaan vaikeaa työllistyä ja nähdään suuriakin työttömyys prosentteja. Itse siis kuulun tuohon 2015 valmistuneiden nuorten ryhmään ja olen niin sanottuja ensimmäisen allon rakennemuutoksen "uhreja" tai oikeastaan hinta siitä ettei 2000-luvun alussa osattu ennakoida kiinailmiötä, globalisaatiota, automatisaatiota ja digitalisaatiota. Koko spekulaationi perustuu kuitenkin siihen että sukupolvien Y (1980-1995 syntyneet) ja Z (2000-2010 syntyneet) välillä tehdään viidenvuoden loikka. Rakennemuutoksen ja kouluuudistuksen suurkn hyötyjä tulee olemaan Z-sukupolvi ja suurin häviäjä arvioni mukaan "välivuosina" syntyneet joita ei oteta mukaan muutokseen vaan kylmästi pudotetaan omilleen (perustuen omaan kokemukseen).

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset