Anne Lempinen Suomalaisten asialla

Kenen kannattaa huolestua ilmais- ja halpatyösysteemien aikana

Selvä enemmistö Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) ekonomistipaneelista katsoo, että väliaikainen palkka-ale voi auttaa kotoutuvia maahanmuuttajia työllistymään. Ekonomisteilta oli kysytty, tulisiko maahanmuuttajien kotouttamista edistää sallimalla määräaikaisesti työehtosopimuksen vähimmäistason alittavat palkat. Vastaajista 71 prosenttia 40 ekonomista oli samaa mieltä. Eri mieltä oli 23 prosenttia ja epävarmoja 5 prosenttia.

Väestöä on tänne vyörynyt yli työvoiman tarpeen, eikä suinkaan sellaista väestöä, jolla vastattaisiin minkäänlaiseen työvoiman vajeeseen. Politiikan piirissä maahanmuuttoa on jo vuosikaudet pyritty perustelemaan tulevalla työvoiman tarpeella, työvoimapulalla, mutta eivät tämänhetkiset aktiivimallit erityisemmin työvoimapulaan viittaa. Jos ei olisi työpaikkapulaa, merkittävä osa väestöstä ei olisi ehtinyt muuttumaan pitkäaikaistyöttömiksi, eikä maahanmuuttajataustaisten työllisyysaste järin korkea ole. Siis hyväntekeväisyydestä on humanitaarisessa maahanmuutossa kyse, vaikka moni poliitikko onkin pyrkinyt puhumaan työvoimapoliittisista merkityksistä. Kotimaisen reservityövoiman vähäisimmästäkin työttömyysturvasta leikataan, kun haetaan säästöä siihen, että tänne muualta työttömiksi tulleetkin saadaan elätettyä ja pidettyä tyytyväisinä/rauhallisina.  Toki tarkoitus oletettavasti on hyödyntää maahanmuuttajia työvoimapolitikoinnissa nyt kotouttamisen nimikkeellä, mutta vain ja ainoastaan palkkojen alas ajamiseen, mikäli aletaan polkemaan työehtosopimusten mukaisia palkkoja.

Nyt taas jokin kuppikunta helähtää huutamaan, että ei saisi laittaa hädänalaisia vastakkain, mutta totuus on se, että suurin osa suomalaisista työttömistä on veroja aiemmin maksanut, on maksanut työttömyysvakuutusmaksua palkastaan ja näin tavallaan työttömyyden aikaista etuaan ansainnut. Toisin on niiden kohdalla, joista merkittävä osa tulee tänne paremman sosiaaliturvan ja elintason toivossa. Jos maahanmuuttoa jotkut poliitikot haluavat perustella työvoiman tarpeella, niin eihän tänne tarvitsisi päästää kuin työperäinen maahanmuutto ja kiintiöpakolaiset, vaan toisin on käynyt.

Kenen tässä nyt kaikkien ilmais- ja halpatyösysteemien aikana kannattaisi eniten huolestua? Sitä kannattaa työelämässä toistaiseksi olevien miettiä palkkansa ja työpaikkansa pysyvyyden takia. Pitkäaikaistyöttömillä ei vastaavasti ole enää samankaltaista taloudellista menetettävää, kun palkalliset työpaikat on jo menetetty, mutta työssä olevilla on työpaikkansa ja palkkansa menetysuhan alla.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Vuonna 2011 olen samaa asiaa ajatellut vähän vastaavasta näkökulmasta.

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69644-enta-...

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Siitä vaan sitten pienemmällä palkalla maahanmuuttajia tekoälyasiantuntijoiksi ja ohjelmistosuunnittelijoiksi yrityksiin. Työvoimapulaa on sillä sektorilla.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Ja kovinhan on työvoimavajetta mainittu olevan puhelinmyyntihommissakin, joten mikäpä siinä. Tosin niitä paikkoja on vapaana siksi, kun vain harva niistä onnistuu mitään tienaamaan, mutta työvoimapulaa siis on... olevinaan.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Valtio tuossa joutuisi joka tapauksessa maksamaan elatuksen. Ei taida idea olla kestävällä pohjalla.

Juha Hämäläinen

Onhan tilanne vähän joka kantilta toivoton ja täynnä vääryyksiä.

Elämme talousjärjestelmässä, jossa työvoima on vain yksi tuotannontekijä eli tuotantohyödyke. Kun kaikkea työvoimaa ei tarvita niin osa jää heitteille ja almujen varaan. Nyt almuja antavat haluavat tinkiä almuistakin, koska rahat loppu ja uusia ottajia tulee omin luvin rajojen yli, toisaalta eläkkeelle jää ennätysmäärä elätettäviä eli almuilla pärjääviä.

On vaikeaa nähdä, että almunsaajien tilanne voisi mennä kuin huonompaan. Meillä syntyy orjapalkalla elävien joukko, sellainen kaikkialla muuallakin. Heihin kuuluu mamuja, kantasuomalaisia ja eläkeläisiä, joiden pakko tienata lisää. Tällä joukolla ei ole mitään tehokasta painostuskeinoa ja toisaalta painostus ei juurisyytä korjaakaan.

Nykyinen tukijärjestelmä pakostakin rojahtaa rahoituksen puutteeseen. Sosiaalilait muutetaan sukkelaan vastaamaan valtion ja kuntien reaalista maksukykyä.

Jokaisen on fiksuinta varautua tähän ja yrittää itse parantaa tilannettaan ajoissa.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Eipä sitä omin luvin rajan yli tulemista pitäisi sallia, koska kiertelemättä ja kaartelematta siitä koituu melkoinen menoerä.

Eivät eläkeläisetkään ole niinkään yksinomaan menoerä, vaan heistä suuri osa on kuluttajia, ostovoimaa.

Mielestäni sitä ei ole pakko hyväksyä, että nyt työttömät on laitettu mahdottoman eteen, eli pitäisi työllistyä, vaikka työtä ei ole, eikä pakoksi asetettu malli ainakaan paranna työttömän elämänlaatua. Monelle tämä on kuin henkistä väkivaltaa, kun pitäisi selviytyä mahdottomasta.

Aikoinaan Suomea laitettiin ns. EU-kuntoiseksi, jolloin oli jo havaittavissa, että siitä ei kunniankukko laula ja nyt on tullut aika, jolloin voi vain kadehtia niitä, jotka eivät siihen hulluuteen mukaan lähteneet.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kyllä hallituksella keinoja olisi, mutta ei eurossa.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Työhön kannustaminen toimii loistavasti, mutta nimenomaan ulkomaalaisen työvoiman kohdalla. Suomessa on kannattavaa olla töissä erinäisten etujen vuoksi, koska Suomesta jaetaan sosiaaliturvaa varsin avokätisesti maan rajojen ulkopuolelle, kunhan täällä käväisee töissä. Suomalaisen verotus on korkea, kuin myös elinkustannukset Suomessa. Työttömyysluvut ovat kasvussa. Asumiskustannukset vievät melkoisen osan ansioista. Mitä tekee suomalainen, tai mitä pitäisi tehdä? Viranomaisetkaan eivät tiedä, kuinka paljon suomalaista sosiaaliturvarahaa virtaa ulkomaille EU-lainsäädäntöön perustuen.

Kenenköhän se pitäisi tietää ?

2014 pohdiskeltua:
http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164523-suom...

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Näyttää siltä, että sama ongelma on koko Euroopassa. Tulijoiden määrä on ylittänyt sen paljon puhutun työvoimavajeen. Töitä osaamattomille ja kielitaidottomille ei tahdo löytyä, mistään. Jäljelle jää siis sosiaaliavustusten varassa eläminen tai / ja pitkän linjan kautta työllistyminen ammattiin. Edellinen ’putki’ kestää monta vuotta ja ainoa varma hyötyjä on julkinen sektori. Työhaluja kun kouluttautuminen ei kuitenkaan takaa, eikä integroitumisesta yhteiskuntaan ole siltikään minkäänlaisia takeita, vaan kehitys johtaa pahimmillaan hallitsemattomuuksiin ja yhteiskunnan rakenteiden terrorisoimiseen, sekä isojen asuinalueiden slummiutumiseen.

Näin on käynyt esim. Ruotsissa, jossa jengirikollisuuden kasvu on silmiinpistävää. Tekijöinä ovat osittain maahantulleiden lapset, jotka ovat integroituneet keskenään jengeiksi ja harjoittavat aktiivisti alueellista reviiriterrorria .

https://www.svt.se/special/dodsskjutningar-2017/

Suomessa ei vastaavaa ole kai havaittavissa ? Vielä.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

"Suomessa ei vastaavaa ole kai havaittavissa ? Vielä."
Niin ja jos Suomessa jotain havaitaankin, siitä ei saisi puhua. Vahvasti epäilyttääkin, että Suomessa pidetään salassa maahanmuuttajataustaisten ja heidän jälkeläistensä negatiiviset tekemiset.

Meillähän maksetaan Kelan toimesta sosiaaliturvaa, vaikka lähtisi välillä Isis-taistelijaksi, kuten tapahtuu myös mm. Ruotsissa.

Käyttäjän TimoHietanen kuva
Timo Hietanen

Jää yhtä väliaikaiseksi kuin auton käyttömaksu ? Hyvin ovat EK ja Sipilän
hallitus tämänkin asian junaillut. Ensin Petteri Orpo sisämiministerinä
antoi Tornion ovien heilua vapaasti kymmeniä tuhansia kertoja Niinistön
kompatessa. Heiluvat edelleen ja uudet Itämaiden tietäjät ja moniosaajat
täyttävät Suomen "demokratiavajetta" niin taloudellisella kuin henkisellä
panoksella veronmaksajien piikkiin.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Ja Tornion ovista tulee nuoria miehiä, joista "fiksuimmat" opiskelevat tämän yhteiskunnan piikkiin, tekevät ehkä hetken halpatyö hommia ja viimeistään silloin, kun kansalaisuus on saatu, lähdetäänkin sinne, missä on paremmat palkat.

Näin ainakin yksi yksittäistapaus teki, tosin en tiedä, mitä kautta tänne tuli, mutta kun kansalaisuuspäätös oli selvä, kutsui kotimaa ja suunnitelmana oli sen jälkeen asettua Saksaan.

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Uusi työttömyysturvan aktiivimalli tuo tarvittavaa painetta työttömälle hakea työtä ja TE-toimistoille järjestää aktivointikursseja, arvioi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen A-studiossa.

No paineita tämä malli todellakin tuottaa, mutta ikävä kyllä se taitaa melko pian näkyä haasteena sosiaalityöntekijöiden toimenkuvassa, sekä mielenterveystilastoissa.

Jos työpaikkoja olisi, kuten joskus on ollut ja niitä on välitetty jopa TE-toimistoissa ja lehdissä oli työpaikkailmoituksia, vaan toisin on nyt. Kyllä netti toimii ja ne työpaikat näkyvät, mitkä on julkisesti ilmoitettu, mutta jokaista paikkaa kohden riittää hakijoita useita kymmeniä, joihinkin satoja.

Taitaa olla vaan niin, että suuri osa ilmoitetuista työpaikoista on niitä, joissa voisi olla työllisenä vain osan täydestä työajasta ja lopun ajan sitten olisikin työttömänä. Hilkulle jää kannattavuus, jos kannattaa ollenkaan ja siitä ei mihinkään päästä, että paras mahdollinen kannustin työhön on toimeentulo, palkka.

Teollisuuden työpaikoista työttömiksi jääneet ovat heikossa asemassa, koska koulutus on kyseiselle teollisuuden alalle, tai koulutusta ei ole ollenkaan, kun etenkin vanhemmat työttömät ovat menneet töihin sellaisena aikana, jolloin koulutuksia ei edes vaadittu, vaan työssä oppi, mikä oli tarpeen.

Nyt monet työttömät joutuvat kilpailemaan työpaikoista eri asetelmissa, kuin mihin on totuttu. Siitä olen kuitenkin melkoisen vakuuttunyt, että eipä näiden 18 h työpaikkojen hakemisessa kovin onnistunutta kilpailuhenkeä löydy.

En usko tästä aktiivimallista tulevan muuta seurausta, kuin kasvava tyytymättömyys, ahdistusta ja työnvieroksuntaa.

Toimituksen poiminnat