*

Anne Lempinen Suomalaisten asialla

Aktiivimallin epäilyttävä ehdotus yrittäjyyteen

Aktiivimallin yhdeksi vaihtoehdoksi on tarjottu yritystoimintaa tietyin ehdoin, mutta mielestäni tämä tarjous ei vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, vaan saattaa aiheuttaa lisäongelmia työttömän elämään. Ei tarvitse olla työnvieroksuja, jos tämän idean hylkää, koska nopealla järkeilyllä riskit ovat suuret, vaikkakaan ei suurista rahasummista puhuta, mutta työttömän talous kaatuu, eikä velan otto ole niin helppoa, kuin vaikuttaa olevan valtiolla.

Työttömyysetuus säilyisi, mikäli ansaitsee yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (vuonna 2018: 241 euroa). Työministeri tarkoittanee erityisesti työttömänä aloitetun yrittäjämäisen työn pitämistä automaattisesti sivutoimisena ensimmäisen neljän kuukauden ajan ja näin oikeus työttömyysetuuteen säilyisi. Yrittäjämäisestä toiminnasta kertyneet tuloa kuitenkin huomioitaisiin maksettavan työttömyysetuuden määrässä.

Nyt puhutaan siis neljän kuukauden mahdollisuudesta kokeilla yrittäjyyttä, mutta mitä hyvää uutta tässä nyt sitten pitäisi nähdä, koska uuden yrittäjän starttiraha on ollut olemassa ja sitä on myönnetty 6 kk jaksoissa, yleensä 1-2 jaksoa. Tuen määrä 32,40 € / 5 pv. viikossa, eikä siitä vähennetä hankittua ansiota.

Siis starttirahaa haettaessa toimitaan järkevästi ja jo harkintavaiheessa on tarpeen tietynlainen vastuullisuus, koska täytyy pohtia liikeidea, sekä kirjoittaa liiketoimintasuunnitelma laskelmineen kaikkineen. Lisäksi yrittäjäkoulutus on vaatimuksena, eli silloin tietää, mihin on ryhtymässä. Kaikista ei ole yrittäjiksi ja se on hyvä, jos jo harkintavaiheessa omat voimavarat tulee punnittua.

Entä mitä tarkoittaa tämä neljän kuukauden yrittäjäkokeilu, tai mitä tuloksia sillä haetaan? Jospa tämä on työttömille vain se yksi viimeisistä oljenkorsista, eikä mikään tarkkaan harkittu siirtymä työttömyydestä yrittäjyyteen. Entä mikä on tilanne neljän kuukauden kuluttua? Silloin yrittäjyys joko loppuu, tai jatkuu, mutta ilman alkupääomaa aloitettu yrittäjyys ei ole edes teoriassa voinut muuttua kannattavaksi toiminnaksi näin lyhyessä ajassa, kun vakavalla harkinnallakin yrittäjäksi lähtiessä on melkeinpä normaalia, että viivan alle ei plussaa jää ensimmäisen vuoden aikana. Kyllä se ensimmäinen vuosi menee kehittelyyn, organisointiin, verkostoitumiseen ja itsensä tunnetuksi tekemiseen yrittäjänä.

Neljän kuukauden jälkeen on sitten kokeilut kokeiltu ja muistaa kannattaa, että niinä kuukausina on täytynyt hankkia se työssäoloehtoon vaadittu kuukausiansio 241 euroa. Pitemmällä ajanjaksolla jos joutuu vaihtelevalla menestyksellä pyörittämään ”yritystoimintaa”, se ei pitkälle kanna, jos ei tulos suurene huomattavasti. Sekin jää nyt arvailujen varaan, miten ja mistä se puuttuva osa olisi saatavissa. Yrittäjä putoaa sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, eikä toimeentulotuki olekaan ”yrittäjälle” se viimeinen pelastus, jos sattuu huono ansaintakuukausi. Sitä vaan on, kuin heikoilla jäillä, jos tähän leikkiin lähtee, eikä monikaan työtön niin kovin vahvoilla ole alkuvaiheessakaan.  Täytyy muistaa, että yritystoiminta on useinkin yksinpuurtamista, mikä sekään ei kaikille ole hyväksi ja ominaista. Siis harkintaa kannattaa harrastaa, vaikka miten oljenkorsi näyttäisi olevan tarttumisetäisyydellä.

Mikäli hyviä testattavia ideoita työttömillä olisi, näkisin järkevämmäksi vaihtoehdoksi kerätä vähintään 7 henkilön kimpan ja sillä porukalla työosuuskunta pystyyn, mutta harkintaa toki sekin vaatii. Mainitsin henkilömääräksi 7, koska silloin on mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan, mikäli koko ajan ei bisnekset kukoistakaan. Perinteisissä työosuuskunnissa työtä tehdään osuuskunnan lukuun. Työn suorittaja on yleensä työsuhteessa osuuskuntaan, joka sopii työsuoritusten tekemisestä työn teettäjän kanssa ja näin oikeus soviteltuun päivärahaan säilyy.

Jokaisen työttömän kannattaa harkita tarkkaan itse omat mahdollisuutensa ja suunnitella sen mukaisesti mitä tekevät ja mikä ei aiheuta liian suuria riskejä. Ne, ketkä näitä ”loistoideoita” esille nostavat, eivät ole ajatelleet niitä työttömän näkökulmasta, eikä heitä kiinnosta, vaikka työttömät joutuisivat entistäkin vaikeampiin elämän tilanteisiin heidän ideoidensa myötä.

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset