Anne Lempinen Suomalaisten asialla

Ne entisaikojen työn sankarit...

 

Töitä täytyy hakea jopa epätoivoisesti, vaikka hakija ei pysty arvioimaan omia mahdollisuuksia selviytyä työtehtävistä. Siis työttömällä itsellään ei voi, ei siis saa olla mitään arviota omista voimavaroistaan ja tämä on todellisuutta ikääntyneille työnhakijoille. Työttömän työnhakijan täytyy olla valmiudessa vastaanottaa tarjottua työtä saadakseen työttömyyskorvauksen. Entäpä jos itse tietää, että ei ole työkuntoinen, tai kykenevä tarjottuun työhön, niin tuleeko siitä omantunnon kysymys ja työnantajien harmi, kun pitäisi olla olevinaan työkuntoinen. Voihan sitä työttömänäkin hakea sairauslomaa, mutta entä sitten, jos tilanne ei korjaannu siihen mennessä, kun tarvitaan B-lausunto? Sitten vakuutuslääkärit käsittelevät asian ja mitätöivät sairausloman. Sen jälkeen täytyy TE-toimistossa allekirjoittaa sopimus, että on valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sairasusloman aikana.

Työkyvyttömyyseläke voisi olla se oikea ratkaisu, mutta sitä harkitaan vasta sitten, kun 300 päivää sairauslomaa tulee kahden vuoden sisällä täyteen. Ammattinsa osaava lääkäri on voinut sairauslomaa kirjoittaa, vaan kun vakuutuslääkäri sen mitätöi, ei sitä sairauslomapäiviksi Kelassa lasketa. Siivoutuisi tilastot silläkin, kun heikomman työkunnon omaavat päästettäisiin työkyvyttömyyseläkkeelle, minkä aikana olisi kannattavaa tehdä vähäistä määrää töitä, sen mihin pystyy. Näin ei kuitenkaan voida menetellä, kun ratkaisu tilastojen siivoamiseen täytyy olla Lindströmin niksipirkasta, eli eläkkeelle summittainen määrä ikääntyneitä ilman tarveharkintaa terveydellisistä perusteista ja monia sairaampia sitten kuritetaan entistäkin lujemmin.

Hautausmaat ovat täynnä työn sankareita, tuumailee Työministeri Jari Lindström ja hänen mielestään hölmö on se, kuka ei ota uupumuksen merkkejä vakavasti, vaikka tietää tekevänsä itselleen vahinkoa, mutta tämä sitten nähtävästi koskee vain poliitikkoja. Eipä ole ministerille juolahtanut mieleen, että ikääntyneiden työttömien joukossa on niitä oikeita työn sankareita, jotka ovat elämänsä aikana tehneet aiemmin kovinkin töitä, kun nyt rangaistaan työttömyyskorvauksen leikkauksilla jokaista, joka ei työllisty. Uupuu työtönkin ja stressaantuu yrittäessään monenkin kohdalla mahdotonta, eli työllistymistä. Monella on painolastina iän tuomia sairauksia, kulumavikoja ja muuta, minkä lisäksi taloudelliset huolet painavat, vaan leikataanpa korvauksista. Jos se olisikin helppoa mennä vaan töihin, ansaita elantonsa työstä, mihin soveltuu, mutta kukapa ministeri ajattelee työttömiä yksilöinä, ei kukaan, kun kaikki pitäisi vaan saada ainakin johonkin ansiotyöhön rinnastettavaan, vaan palkan ei niin väliä ministerien mielestä.

Hyvähän se on, jos taas päästetään 60 vuotta täyttäneitä 5 vuotta työttömänä olleita eläkkeelle, vaikkakin se perustuu tilastojen siivoamiseen. Hyötyy siitä sentään moni pitkäaikaistyötönkin, kun pääsee turhauttavasta työnhakukierteestä. Tässä kuitenkin yksilölliset tarpeet jäävät huomiotta, koska monet saman ikäiset käyvät taistelua mm. vakuutuslääkäreiden kanssa oman työkuntoisuutensa arvioinnista. Työttömiä kun ei kohdella yksilöinä.....

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat