Anne Lempinen Suomalaisten asialla

Yhteiskunnallisesti hyödyttömät liikeideat

Kävipä mielessä, mitkä ovat Suomessa ne tuottoisat liikeideat, joilla tuotetaan aineettomia hyödykkeitä, joista osa tosin on enemmänkin haitakkeita ja miksi niiden pyörittäminen hyväksytään. Bisnes kukoistaa silloin, kun se tuottaa tekijälleen rahaa, vaikka se olisikin revitty veronmaksajilta jopa vasten veronmaksajien tahtoa. On toki niitäkin, jotka eivät näe mitään ristiriitaa, eivätkä niinkään suoranaisesti veroja maksa, mutta silti haluavat mielipiteillään tukea kyseisen liiketoiminnan harjoittamista omista periaatteellisista korvien välissä olevista syistä, koskien siis maahanmuuttobisnestä.

Yhteiskunta tukee liiketoimintaa runsaskätisesti, kun on kyse vastaanottokeskuksista, ns. kotouttamistoimista, tai mistä tahansa palvelusta, mikä on osoitettu tänne tuleville maahantunkeutujille. Tunkeutujista mielestäni voidaan puhua, jos ajatellaan, että 2015 runsaat 30 000 tulijaa suorastaan vyöryi rajan yli maahan useammankin turvallisen maan kautta kuljettuaan muka löytämättä turvaa muualta, kuin kaukaisesta ylimitoitetusti markkinoidusta Suomesta.

Taas puhutaan maahanmuuton tarpeesta verhoten asiaa työvoiman tarpeeksi, vaikka Suomessa on reservityövoimaa vailla töitä, mutta sitäkin kun tarvitaan materiaaliksi muihin bisneksiin yksityisille yrityksille. Valtio maksaa kymmeniä miljoonia euroja työttömien valmennuskursseista ja nämä kurssit ovat aineettomia turhakkeita, koska niistä saatava hyöty muille kuin järjestäville yrittäjille on minimaalinen/olematon. Bisneksiä riittää, kun järjestetään erinäisiä valmennuksia niin työttömille, kuin maahanmuuttajillekin ja kansa maksaa. Työvoimatoimistot on tehty tarpeettomiksi työnvälityksen osalta ja toimivat nykyisin lähinnä sanktiolaitoksina. Työn välityskin on nykyisin yksityistä bisnestä ja niinpä on välistä vetäjät siinäkin toiminnassa.

Rahaa on riittävinään kaikkiin turhakkeisiin, mutta rehelliseen työllistämiseen sitä ei riitä. Oman väestön hoito- ja hoivapalveluista säästetään, toimitaan vajaalla hoitajamitoituksella, palvelut minimoidaan ja tuotetaan mieluiten vain niitä, mistä voidaan vanhuksilta kupata joka ikisestä palvelusta korkea hinta, eli tehdä bisnestä käyttäen materiaalina tätä maata rakentanutta väestöä. Jos ei kaikilla ole sitä kupattavaa rahaa, puhutaan kauniisti kodinomaisesta asumisesta elämän viimeisillä vuosilla, mikä ei läheskään aina niin kovin kaunista ole. Noin yleisesti vanheneva väestö kuvataan suureksi rasitteeksi yhteiskunnalle, kun tämä ryhmä ei siis kylmästi sanoen tuota, sillä ei voi tarpeeksi tienata suuria voittoja. Väestön vanhenemiseen vedotaan häikäilemättömästi niissä perusteluissa, joissa maahanmuuttoa puolustellaan, vaikka ei se paljon tulijoitakaan estä vanhenemasta, jos ikänsä osaavatkin valehdella.

Taas kuuluu huolestuneita lausahduksia, onko kotouttamisvalmiudet kunnossa ja riittävätkö vastaanottokeskukset, siis ihan nyt siltä varalta, jos tulee uusi rynnäkkö turvapaikanhakijoita. Eivät ne tulisi, jos ei niitä otettaisi, jos ei niitä päästettäisi samalla tavalla kuin 2015, mutta niin se vaan taitaa olla, että tietyillä bisnestahoilla lienee materiaalivajetta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän lempan kuva
Anne Lempinen

Työperäisessä maahamuutossa ei ole sen enempää järkeä, koska on ollut luettavissa, että työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta ja samaan aikaan suomalainen työtön laivanrakentaja kysyy, miksi hän ei kelpaa.

Kannattaa sitä miettiä työttömyyden hintaa kaikkine sivukuluineen, mitä se tulee maksamaan yhteiskunnalle, jospa laskelmat saataisiin siihen malliin, että suomalaisten työllistäminen kannattaa. Olisihan se muutenkin järkevää keskittyä suomalaisten hyvinvoinnista huolehtimiseen ihan ensisijaisesti.

Toimituksen poiminnat