Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sat, 20 Oct 2018 00:11:58 +0300 fi Kenelle toimeentulotuen pitäisi kuulua ensisijaisesti http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262817-kenelle-toimeentulotuen-pitaisi-kuulua-ensisijaisesti <p>&nbsp;</p><p>Kela tuputtaa vieraskielisillä nettivideoilla toimeentulotukea turvapaikanhakijoille. Eipä tuputeta heikennyksiä, kuten kantaväestölle. Luultavasti mikään muukaan kiristystoimenpide ei koskisi muualta tulleita samalla tavalla kuin suomalaisia. Nyt on irtisanomissuojan heikennys tapetilla, mutta oli sitten työpaikan koko mikä tahansa, niin oletettavasti mamujen irtisanominen olisi rasismia. Kantaväestöltä leikataan leikkaamisen perään ja ahdistellaan töihin, joista ei palkkaa tule edes elannoksi riittävää määrää. &nbsp;Mamuilta riittää, kun ovat edes olevinan jossakin kotouttamistoimenpiteessä, eikä heidän tarvitse Kelassa käydä mitään vääntöä samalla tavalla, kuin kantaväestön saadakseen edes sen, mitä kuuluisi saada.</p><p>Nyt ei vaan yksinkertaisesti ole varaa enää yhteenkään pakolaisaaltoon, eikä sekään ole järjellä käsitettävissä, miksi tänne Ruotsin kautta tullut aalto edes päästettiin. Seuraava aalto saattaa olla suurempi, joten nyt tarvitaan vastuullista politiikkaa ja seuraavíssa eduskuntavaaleissa vastuulliset Suomen kansan edustajat nimenomaan Suomen kansan asioita ajamaan. On tämä nyt täysin järjen vastaista, kun maan hallitus suorastaan vihaa ja halveksii omaa kansaa ja ajaa maan katastrofin partaalle irtisanomissuojan heikennyksen takia, mikä ei nyt oikeastaan muuta yhtään mitään. Muuttaahan se, mikäli kyseessä on alkusoitto muille muutoksille, mitkä olisi tarkoitus kierosti ajaa läpi heti, kun irtisanomissuojaa on nyt esillä olevan mallin mukaan heikennetty. Siihen asia ei jäisi, koska luulisi sen nyt ministerimatikallakin tajuttavan, että liian kallis hinta tulee lakoista yhdestä periaatteessa pienestä muutoksesta. Eipä tässä kuitenkaan tyhmiä olla ja uskota, että se siihen jäisi, jos läpi menisi.</p><p>Eipä tästä enää kovin pitkä matka ole kansan raivostumiseen ja järeämpiin otteisiin. Lakot lämmittää tunteita, koska eihän sitä kukaan ole lakossa lakkoilemisen ilosta, vaan tavallaan pakosta, että ei suomalaisen työntekijän asema heikkenisi entisestään. Meillä on jo nyt monikerroksiset työmarkkinat ja mikäli nykyinen meno jatkuu, on kohta suurin osa jossakin alimmassa kastissa.</p><p>Siitäkö tässä nyt on kysymys, että mamuja paijataan paremmalla sosiaaliturvalla, jotta he tyytyisivät alempaan palkkatasoon ja pärjäisivät, jolloin palkkataso putoaisi kokonaisuudessaan, eikä kantasuomalaisille jäisi paljolti vaihtoehtoja. Irtisanomissuojasirkus lienee pelkkää silmänlumetta ja tarkoitus on nyt kiinnittää enemmälti huomiota vain siihen ja se suurempi hallituksen tavoite kiteytyy palkkatason laskemiseen niin alas, että sillä ei enää edes elä. Kyllä kannattaisi ajatella vähän pitemmälle hallituksenkin ihan kansallisesti ja ottaa huomioon, että katkeaa se pinna jossain vaiheessa Suomen katajaiselta kansalta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Kela tuputtaa vieraskielisillä nettivideoilla toimeentulotukea turvapaikanhakijoille. Eipä tuputeta heikennyksiä, kuten kantaväestölle. Luultavasti mikään muukaan kiristystoimenpide ei koskisi muualta tulleita samalla tavalla kuin suomalaisia. Nyt on irtisanomissuojan heikennys tapetilla, mutta oli sitten työpaikan koko mikä tahansa, niin oletettavasti mamujen irtisanominen olisi rasismia. Kantaväestöltä leikataan leikkaamisen perään ja ahdistellaan töihin, joista ei palkkaa tule edes elannoksi riittävää määrää.  Mamuilta riittää, kun ovat edes olevinan jossakin kotouttamistoimenpiteessä, eikä heidän tarvitse Kelassa käydä mitään vääntöä samalla tavalla, kuin kantaväestön saadakseen edes sen, mitä kuuluisi saada.

Nyt ei vaan yksinkertaisesti ole varaa enää yhteenkään pakolaisaaltoon, eikä sekään ole järjellä käsitettävissä, miksi tänne Ruotsin kautta tullut aalto edes päästettiin. Seuraava aalto saattaa olla suurempi, joten nyt tarvitaan vastuullista politiikkaa ja seuraavíssa eduskuntavaaleissa vastuulliset Suomen kansan edustajat nimenomaan Suomen kansan asioita ajamaan. On tämä nyt täysin järjen vastaista, kun maan hallitus suorastaan vihaa ja halveksii omaa kansaa ja ajaa maan katastrofin partaalle irtisanomissuojan heikennyksen takia, mikä ei nyt oikeastaan muuta yhtään mitään. Muuttaahan se, mikäli kyseessä on alkusoitto muille muutoksille, mitkä olisi tarkoitus kierosti ajaa läpi heti, kun irtisanomissuojaa on nyt esillä olevan mallin mukaan heikennetty. Siihen asia ei jäisi, koska luulisi sen nyt ministerimatikallakin tajuttavan, että liian kallis hinta tulee lakoista yhdestä periaatteessa pienestä muutoksesta. Eipä tässä kuitenkaan tyhmiä olla ja uskota, että se siihen jäisi, jos läpi menisi.

Eipä tästä enää kovin pitkä matka ole kansan raivostumiseen ja järeämpiin otteisiin. Lakot lämmittää tunteita, koska eihän sitä kukaan ole lakossa lakkoilemisen ilosta, vaan tavallaan pakosta, että ei suomalaisen työntekijän asema heikkenisi entisestään. Meillä on jo nyt monikerroksiset työmarkkinat ja mikäli nykyinen meno jatkuu, on kohta suurin osa jossakin alimmassa kastissa.

Siitäkö tässä nyt on kysymys, että mamuja paijataan paremmalla sosiaaliturvalla, jotta he tyytyisivät alempaan palkkatasoon ja pärjäisivät, jolloin palkkataso putoaisi kokonaisuudessaan, eikä kantasuomalaisille jäisi paljolti vaihtoehtoja. Irtisanomissuojasirkus lienee pelkkää silmänlumetta ja tarkoitus on nyt kiinnittää enemmälti huomiota vain siihen ja se suurempi hallituksen tavoite kiteytyy palkkatason laskemiseen niin alas, että sillä ei enää edes elä. Kyllä kannattaisi ajatella vähän pitemmälle hallituksenkin ihan kansallisesti ja ottaa huomioon, että katkeaa se pinna jossain vaiheessa Suomen katajaiselta kansalta.

 

]]>
10 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262817-kenelle-toimeentulotuen-pitaisi-kuulua-ensisijaisesti#comments Irtisanomissuoja Monikerroksiset työmarkkinat Perusturva Toimeentulotuki Työllisyys Fri, 19 Oct 2018 21:11:58 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262817-kenelle-toimeentulotuen-pitaisi-kuulua-ensisijaisesti
Työttömyyskassa seuraa aktiivisuutta http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262636-tyottomyyskassa-seuraa-aktiivisuutta <p>Työttömyyskassa seuraa aktiivisuutta päivärahan maksun yhteydessä.&nbsp; Niille henkilöille,&nbsp; joiden aktiivisuus ei ole täyttynyt, antaa työttömyyskassa päätöksen päivärahan alentamisesta. Siellähän se kassan sivuilla lukee suurin kirjaimin, <strong>&quot;Työttömyyskassa seuraa aktiivisuutta.&quot;</strong></p><p><strong>Niinpä niin</strong>......</p><p>Voisi asian ilmaista toisinkin, kuten <strong>Työttömyyskassa seuraa työttömyysturvan leikkauksen toteutumista.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Eipä ihme, että työttömyyspäivärahahakemusten käsittely kestää muka ruuhkan takia, kun meneehän siihen leikkurin käyttöön aikaa. Jo on aikoihin eletty.....</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työttömyyskassa seuraa aktiivisuutta päivärahan maksun yhteydessä.  Niille henkilöille,  joiden aktiivisuus ei ole täyttynyt, antaa työttömyyskassa päätöksen päivärahan alentamisesta. Siellähän se kassan sivuilla lukee suurin kirjaimin, "Työttömyyskassa seuraa aktiivisuutta."

Niinpä niin......

Voisi asian ilmaista toisinkin, kuten Työttömyyskassa seuraa työttömyysturvan leikkauksen toteutumista.

 

Eipä ihme, että työttömyyspäivärahahakemusten käsittely kestää muka ruuhkan takia, kun meneehän siihen leikkurin käyttöön aikaa. Jo on aikoihin eletty.....

]]>
2 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262636-tyottomyyskassa-seuraa-aktiivisuutta#comments Aktiivimalli Ammattiliitot Työttömyysturvan leikkaus Tue, 16 Oct 2018 18:26:32 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262636-tyottomyyskassa-seuraa-aktiivisuutta
Eriarvoinen irtisanomismenettely ei ole pienen yrityksen etu http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262522-eriarvoinen-irtisanomismenettely-ei-ole-pienen-yrityksen-etu <p>&nbsp;</p><p>Puhutaan pieniä työnantajia suosivasta lakiesityksestä, kun väkisin ajetaan eriarvoisia irtisanomismenettelyjä pienille ja suurille yrityksille. Nytkään irtisanominen ei ole ongelmallista etenkään koeaikana, eikä se vaikeaa ole myöhemminkään, jos on syy irtisanomiselle.</p><p>Käännetäänpä nyt tämänkin kolikon toinen puoli tarkasteluun ja yritetään nähdä, onko haitat suuremmat, kuin olematon hyöty. Työnhakijan näkökulmasta se on varmasti selvää, että enemmän ne työpaikat kiinnostaa, missä on parempi irtisanomissuoja.</p><p>Onko nyt niin, että ne pienet yritykset, jotka kannattavat tätä Sipilän hallituksen pakkomiellettä, eivät tiedä nykyisestä irtisanomislaista ja koeajasta? Tuotannollisista ja taloudellisistakin syistä voi lomauttaa, tai irtisanoa, joten ei siinäkään pitäisi olla ongelmaa.</p><p>Toki pieniin yrityksiin haluttaisiin hyviä ja ammattitaitoisia työntekijöitä, mutta kyllä työnhakijat valikoivat, haluavatko hyvät vai huonot työehdot ja etenkin kokeneemmat työnhakijat, joita ei tarvitsisi siinä määrin opettaa ja valvoa, kuin kokemattomampia. Se on ymmärrettävää, että aikaa ei riitä pienessä yrityksessä työn opettamiseen ja ohjaamiseen etenkään silloin, jos lisätyövoiman tarve on akuutti.</p><p>Olisi varmasti monia muita tapoja ja tarvettakin helpottaa pienten yritysten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, mikäli siihen löytyisi tahtoa ja yleensä kokonaisvaltaisempaa ajattelua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Puhutaan pieniä työnantajia suosivasta lakiesityksestä, kun väkisin ajetaan eriarvoisia irtisanomismenettelyjä pienille ja suurille yrityksille. Nytkään irtisanominen ei ole ongelmallista etenkään koeaikana, eikä se vaikeaa ole myöhemminkään, jos on syy irtisanomiselle.

Käännetäänpä nyt tämänkin kolikon toinen puoli tarkasteluun ja yritetään nähdä, onko haitat suuremmat, kuin olematon hyöty. Työnhakijan näkökulmasta se on varmasti selvää, että enemmän ne työpaikat kiinnostaa, missä on parempi irtisanomissuoja.

Onko nyt niin, että ne pienet yritykset, jotka kannattavat tätä Sipilän hallituksen pakkomiellettä, eivät tiedä nykyisestä irtisanomislaista ja koeajasta? Tuotannollisista ja taloudellisistakin syistä voi lomauttaa, tai irtisanoa, joten ei siinäkään pitäisi olla ongelmaa.

Toki pieniin yrityksiin haluttaisiin hyviä ja ammattitaitoisia työntekijöitä, mutta kyllä työnhakijat valikoivat, haluavatko hyvät vai huonot työehdot ja etenkin kokeneemmat työnhakijat, joita ei tarvitsisi siinä määrin opettaa ja valvoa, kuin kokemattomampia. Se on ymmärrettävää, että aikaa ei riitä pienessä yrityksessä työn opettamiseen ja ohjaamiseen etenkään silloin, jos lisätyövoiman tarve on akuutti.

Olisi varmasti monia muita tapoja ja tarvettakin helpottaa pienten yritysten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä, mikäli siihen löytyisi tahtoa ja yleensä kokonaisvaltaisempaa ajattelua.

]]>
10 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262522-eriarvoinen-irtisanomismenettely-ei-ole-pienen-yrityksen-etu#comments Irtisanomislaki Juha Sipilän hallitus Koeaika Työsuhde Sun, 14 Oct 2018 15:34:05 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262522-eriarvoinen-irtisanomismenettely-ei-ole-pienen-yrityksen-etu
Ei mitään järkeä irtisanomissuojan heikentämisessä http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261893-ei-mitaan-jarkea-irtisanomissuojan-heikentamisessa <p>&nbsp;</p><p>Onkohan hallitus nyt ihan loppuun asti miettinyt tavoitteensa irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä, kun eipä siinä muuta rakenneta, kuin päällekkäisyyksiä. Nyt on jo jokaisen työsuhteen alussa pitkä koeaika, joten eiköhän se riittäisi ja senkin jälkeen voi irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä, jos tarve niin vaatii. eikä mikään estä irtisanomasta työntekijästä johtuvista syistä, mikäli syyt ovat todelliset.</p><p>Lieneekö nyt kuitenkin niin, että irtisanomisen helppoutta olisi tarkoitus laajentaa pienistä suuriin yrityksiin ajan kanssa ja romuttaa koko irtisanomissuoja. Koko lakihanke on niin turha ja typerä, että eipä luulisi Sipilän hallituksen ihan välttämättömästi kannattavan päästää tilannetta lakkotilanteeseen, kun ei sillä voita mitään uutta, tosin voi tämä siis olla yksi kierouden huipentuma.</p><p>Nyt ei kannata mahdollisen lakkoaallon tullessa syytellä sen aiheuttamista tappioista lakkoon menneitä työntekijöitä, vaan annetaan kaikki kunnia tappioista Juha Sipilälle. Taitaa nykyhallituksella olla kiire ja pakkomielle heikentää ajallaan &nbsp;&nbsp;suomalaisen työvoiman asemaa, kun on vielä niin asialle suosiollinen työ/kotouttamisministerikin.</p><p>Pienten yritysten aseman parantaminen työllistäjinä irtisanomissuojaa heikentämällä on vain ja ainoastaan peitetarina muiden tarkoitusperien saavuttamiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Onkohan hallitus nyt ihan loppuun asti miettinyt tavoitteensa irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä, kun eipä siinä muuta rakenneta, kuin päällekkäisyyksiä. Nyt on jo jokaisen työsuhteen alussa pitkä koeaika, joten eiköhän se riittäisi ja senkin jälkeen voi irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä, jos tarve niin vaatii. eikä mikään estä irtisanomasta työntekijästä johtuvista syistä, mikäli syyt ovat todelliset.

Lieneekö nyt kuitenkin niin, että irtisanomisen helppoutta olisi tarkoitus laajentaa pienistä suuriin yrityksiin ajan kanssa ja romuttaa koko irtisanomissuoja. Koko lakihanke on niin turha ja typerä, että eipä luulisi Sipilän hallituksen ihan välttämättömästi kannattavan päästää tilannetta lakkotilanteeseen, kun ei sillä voita mitään uutta, tosin voi tämä siis olla yksi kierouden huipentuma.

Nyt ei kannata mahdollisen lakkoaallon tullessa syytellä sen aiheuttamista tappioista lakkoon menneitä työntekijöitä, vaan annetaan kaikki kunnia tappioista Juha Sipilälle. Taitaa nykyhallituksella olla kiire ja pakkomielle heikentää ajallaan   suomalaisen työvoiman asemaa, kun on vielä niin asialle suosiollinen työ/kotouttamisministerikin.

Pienten yritysten aseman parantaminen työllistäjinä irtisanomissuojaa heikentämällä on vain ja ainoastaan peitetarina muiden tarkoitusperien saavuttamiseksi.

]]>
2 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261893-ei-mitaan-jarkea-irtisanomissuojan-heikentamisessa#comments Irtisanomissuoja Juha Sipilän hallitus Koeaika Lakko Tue, 02 Oct 2018 06:22:49 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261893-ei-mitaan-jarkea-irtisanomissuojan-heikentamisessa
Lyhyet työjaksot, onni vai kirous http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261765-lyhyet-tyojaksot-onni-vai-kirous <p>&nbsp;</p><p>Tämä nyt ei ole kirjoitettu millään älkää menkö työttömät töihin tarkoituksella, vaan lähinnä päättäjäherrojen iloksi ja tiedoksi, että ei se helppoa ole työttömällä, vaikka hetkeksi välillä töihin pääsisikin. Siinä sitten voi vertailla tuota elintason erilaisuutta ministerit ja Vartiainenkin rentoutuessaan viinilasin ääressä klassisen musiikin soidessa.</p><p>Kelassa lasketaan tarkoilla kaavoilla, että ei lyhytaikaisista työsuhteista ainakaan mitään iloa ja hyötyä jää, joten mitäpä siinä on ihmettelemistä, jos moniakaan ei kummemmin kiinnosta. Otetaan nyt esimerkki puolen vuoden työsuhteesta etenkin siltä osin, mitä pitäisi erityisesti tietää.</p><p>Sehän nyt on selvää, että asumistuki tippuu merkittävästi, kun töihin menee ja se kannattaakin muistaa tarkistuttaa, heti työsuhteen alkaessa, että ei kerry takaisin maksettavaa. Puoli vuotta menee nopeasti ja viimeinen palkka, sen tulisi riittää seuraavalle työttömyyskuukaudelle, koska se lasketaan myös toimeentulotukea hakiessa ylimeneväksi osaksi sille kuukaudelle, mille olet todellisuudessa saanut vain noin 400 euroa&hellip;. niin eikä se viimeinen koko palkkakaan 1500 euroa suurempi ole, joten eipä kannata siitä viimeisestä liksasta maksella liiemmälti mitään laskuja ja velkoja, kun ei se asumistukikaan luontaisesti palaudu ja sitäkin joutuu odottelemaan. Työttömyyspäivärahakaan ei heti pyörähdä käyntiin ja siinä on omavastuupäivätkin, joten jos hakee 2 viikon työttömyyden jälkeen, saa muutamalta päivältä ja seuraava hakupäivä onkin sitten vasta neljän viikon kuluttua.</p><p>Asumistuen tarkistus lasketaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä alkaen.&nbsp; Mutta kun jos työsuhde ei välttämättä olekaan päättynyt kuun vaihteessa vaan esim. 5 päivä, niin saadaan kuvio, että täysi palkka tullut elokuussa, &nbsp;myös syyskuusta viidenteen päivään asti, joten asumistuki muuttuukin sitten vasta marraskuussa. Nämäpä vekkulit Kelassa eivät älyä sitä, että vain muutaman päivän saatu palkka on jo tulojen muutos verrattuna koko kuukauden palkkaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Lopputuloksena lokakuussa ei tule palkkaa kuin muutamalta päivältä, jossain vaiheessa loppukuuta muutamalta päivältä työttömyyskorvausta, mikä on arvioitu 50 euroa/päivä, mistä toki menee veroa 25 %, joten eipä hurrata. Vuokra on se tärkein ja tilit on oletettavasti käytetty, joten mahdollinen toimeentulotukikin käytetään vuokraan ja siirretään muita maksettavia, mitkä tavallinen köyhä sitten maksaa myöhemmin korkojen kera. Kunhan tästä sotkusta selviää, tuleekin jo kolmen kuukauden jälkeen 4,65 % leikkaus, jos ei ole löytynyt edes pätkätöitä, tai muita toimenpiteitä.</p><p>Tämä nyt oli esimerkki määräaikaisesta työsuhteesta, mutta siinäpä herrat päättäjät ajelette irtisanomissuojaankin heikennyksiä ikään kuin nykyiset koeajat eivät riittäisi. Ei sitä tarvitse enää edes ihmetellä, että suhtautuminen työhön muuttuu, kun meillä alkaa olemaan sukupolvi, mikä ei ole päässyt kokemaan varmoja työvuosia, eikä suunnittelemaan elämäänsä varman toimeentulon turvin. &nbsp;Vanhemmalla sukupolvella on muistissa ne ajat, jolloin oli töitä, eikä edes tiedetty mistään sosiaalituista, koska niitä ei tarvittu hyvinä työvuosina/vuosikymmeninä. Vakituisten työpaikkojen tilalle ei ole pyydetty sosiaaliturvaa, vaan jollain se täytyy elää, kun ei läheskään aina niitä töitäkään ole ja tarkennetaan nyt vielä, että palkallisia töitä, joilla kukin voisi kunniallisesti itsensä ja perheensä elättää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tämä nyt ei ole kirjoitettu millään älkää menkö työttömät töihin tarkoituksella, vaan lähinnä päättäjäherrojen iloksi ja tiedoksi, että ei se helppoa ole työttömällä, vaikka hetkeksi välillä töihin pääsisikin. Siinä sitten voi vertailla tuota elintason erilaisuutta ministerit ja Vartiainenkin rentoutuessaan viinilasin ääressä klassisen musiikin soidessa.

Kelassa lasketaan tarkoilla kaavoilla, että ei lyhytaikaisista työsuhteista ainakaan mitään iloa ja hyötyä jää, joten mitäpä siinä on ihmettelemistä, jos moniakaan ei kummemmin kiinnosta. Otetaan nyt esimerkki puolen vuoden työsuhteesta etenkin siltä osin, mitä pitäisi erityisesti tietää.

Sehän nyt on selvää, että asumistuki tippuu merkittävästi, kun töihin menee ja se kannattaakin muistaa tarkistuttaa, heti työsuhteen alkaessa, että ei kerry takaisin maksettavaa. Puoli vuotta menee nopeasti ja viimeinen palkka, sen tulisi riittää seuraavalle työttömyyskuukaudelle, koska se lasketaan myös toimeentulotukea hakiessa ylimeneväksi osaksi sille kuukaudelle, mille olet todellisuudessa saanut vain noin 400 euroa…. niin eikä se viimeinen koko palkkakaan 1500 euroa suurempi ole, joten eipä kannata siitä viimeisestä liksasta maksella liiemmälti mitään laskuja ja velkoja, kun ei se asumistukikaan luontaisesti palaudu ja sitäkin joutuu odottelemaan. Työttömyyspäivärahakaan ei heti pyörähdä käyntiin ja siinä on omavastuupäivätkin, joten jos hakee 2 viikon työttömyyden jälkeen, saa muutamalta päivältä ja seuraava hakupäivä onkin sitten vasta neljän viikon kuluttua.

Asumistuen tarkistus lasketaan sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä alkaen.  Mutta kun jos työsuhde ei välttämättä olekaan päättynyt kuun vaihteessa vaan esim. 5 päivä, niin saadaan kuvio, että täysi palkka tullut elokuussa,  myös syyskuusta viidenteen päivään asti, joten asumistuki muuttuukin sitten vasta marraskuussa. Nämäpä vekkulit Kelassa eivät älyä sitä, että vain muutaman päivän saatu palkka on jo tulojen muutos verrattuna koko kuukauden palkkaan.

 

Lopputuloksena lokakuussa ei tule palkkaa kuin muutamalta päivältä, jossain vaiheessa loppukuuta muutamalta päivältä työttömyyskorvausta, mikä on arvioitu 50 euroa/päivä, mistä toki menee veroa 25 %, joten eipä hurrata. Vuokra on se tärkein ja tilit on oletettavasti käytetty, joten mahdollinen toimeentulotukikin käytetään vuokraan ja siirretään muita maksettavia, mitkä tavallinen köyhä sitten maksaa myöhemmin korkojen kera. Kunhan tästä sotkusta selviää, tuleekin jo kolmen kuukauden jälkeen 4,65 % leikkaus, jos ei ole löytynyt edes pätkätöitä, tai muita toimenpiteitä.

Tämä nyt oli esimerkki määräaikaisesta työsuhteesta, mutta siinäpä herrat päättäjät ajelette irtisanomissuojaankin heikennyksiä ikään kuin nykyiset koeajat eivät riittäisi. Ei sitä tarvitse enää edes ihmetellä, että suhtautuminen työhön muuttuu, kun meillä alkaa olemaan sukupolvi, mikä ei ole päässyt kokemaan varmoja työvuosia, eikä suunnittelemaan elämäänsä varman toimeentulon turvin.  Vanhemmalla sukupolvella on muistissa ne ajat, jolloin oli töitä, eikä edes tiedetty mistään sosiaalituista, koska niitä ei tarvittu hyvinä työvuosina/vuosikymmeninä. Vakituisten työpaikkojen tilalle ei ole pyydetty sosiaaliturvaa, vaan jollain se täytyy elää, kun ei läheskään aina niitä töitäkään ole ja tarkennetaan nyt vielä, että palkallisia töitä, joilla kukin voisi kunniallisesti itsensä ja perheensä elättää.

]]>
2 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261765-lyhyet-tyojaksot-onni-vai-kirous#comments Asumistuki Hallituksen työttömyyspolitiikka KELA Toimeentulotuki Työministeriö Sat, 29 Sep 2018 21:28:52 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261765-lyhyet-tyojaksot-onni-vai-kirous
Jari Lindströmille http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261489-jari-lindstromille <p>&nbsp;</p><p>Ottaisitko sinä Jari Lindström yli viisi-, kuusikymppisiä henkilöitä töihin, jolla on terveydellisiä rajoitteita työssä jaksamisessa, tai heitä, joilla on muuten vaan käynyt huono tuuri työnhaussa ja pitkä työttömyys takana? Jos olisit yrittäjä ja saisit kasapäin työhakemuksia, ihanko uupuisit niiden käsittelyssä, etenkin kun monet hakisivat niitä piilotyöpaikkoja? &nbsp;</p><p>Mikäli sinulla ei omalla kohdallasi olisi nykyisen työsi jälkeen tiedossa mukavia sopeutumisrahoja, pääsisitkö ajattelussasi edes sille tasolle, kuin mitä olit viimeisinä työaikoinasi paperiteollisuudessa, tai sieltä jouduttuasi työttömäksi? Suostuisitko luopumaan kyseisestä edusta ja työttömien tavoin hakemaan vaan työttömyyskorvausta, mikäli jäisit ilman töitä?</p><p>Irtisanomissuojaa haluatte heikentää, vaan entä henkilökohtaisesti, uskoisitko epävarmassa elämäntilanteessa elämisen heikentävän hyvinvointia ja uhkaavan mielenterveyttä jopa perheittäin?</p><p>Paperimiehiäkin on paljon työttöminä, eikä CV:ssä kovin paljon nämä poliittiset meriitit paina, eikä muuten niitä hillotolppiakaan taida riittää, kuin ainoastaan pahimmille pelureille, jotka ovat härskejä ja taitavia hakeutumaan niiden äärelle. Saattaapa ne sopeutumisrahatkin passivoida sohvalla löhöilemiseen, joten koitahan nyt pohtia, että ei sinusta tulisi niiden kaltaista, joita nyt potkit päähän ja persuuksille.</p><p>Neulan löytäminen heinäsuovasta on hemmetin vaikeaa, vaikka sitäkin nyt tarvittaisiin, että tämä nykyinen kupla saataisiin juhlavin menoin puhkaistua. Tämä kupla on oikeastaan koko yhteiskuntaa sairastuttava mätäpaise, mikä on vaan levinnyt entisestään, koska siinä paiseessa liian moni luulee/antaa ymmärtää/uskottelee, että syyllisiä työttömyyteen ovat työttömät. Kyllä ne on jotkut muut tahot pelanneet väärin, kun ei ole kaikille halukkaille töitä ja korostan, siis palkallisia töitä.</p><p>Vanhaa sanontaa tähän siteeraan: &rdquo;Kyllä hullu saa olla, mutta ei tyhmä.&rdquo; Siis sitä meinasin vielä kysyä, tekeekö kipeätä entisen duunarimiehen nuppiin kumileimasimena oleminen niille tahoille, mitkä eivät tavallisen duunarin ja työttömän elämästä tiedä yhtään mitään, eivätkä edes halua? &nbsp;No raha tuppaa menemään rahan luokse ja rahaa ne tahot koittavat tehdä lisää omaan pussiin mitä ihmeellisimmin keinoin, mutta täytyykö entisen duunarin kaivaa uria niille rahavirroille?</p><p>Aktiivimalli kolmonen voisi olla sen suuntainen, että aktivoidaan kansanedustajat ja ministerit, kuin myös kaikki muut vallan kahvassa roikkujat hoitamaan suomalaisten asiat siedettävälle tasolle sillä meiningillä, että jokaista kohdellaan ihmisenä, eikä mitään ryhmää vain ihmismassana. Koko ketju on juuri niin vahva, kuin on sen heikoin lenkki ja siksipä pitäisi päättäjienkin arvostaa koko kansaa. &nbsp;</p><p>Nykyisellä menolla tosin tulee suomalaista kettinkiä hyvinkin pian sanomaan sanottavansa, jolloin päättäjillä persaukset paukkuu&hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ottaisitko sinä Jari Lindström yli viisi-, kuusikymppisiä henkilöitä töihin, jolla on terveydellisiä rajoitteita työssä jaksamisessa, tai heitä, joilla on muuten vaan käynyt huono tuuri työnhaussa ja pitkä työttömyys takana? Jos olisit yrittäjä ja saisit kasapäin työhakemuksia, ihanko uupuisit niiden käsittelyssä, etenkin kun monet hakisivat niitä piilotyöpaikkoja?  

Mikäli sinulla ei omalla kohdallasi olisi nykyisen työsi jälkeen tiedossa mukavia sopeutumisrahoja, pääsisitkö ajattelussasi edes sille tasolle, kuin mitä olit viimeisinä työaikoinasi paperiteollisuudessa, tai sieltä jouduttuasi työttömäksi? Suostuisitko luopumaan kyseisestä edusta ja työttömien tavoin hakemaan vaan työttömyyskorvausta, mikäli jäisit ilman töitä?

Irtisanomissuojaa haluatte heikentää, vaan entä henkilökohtaisesti, uskoisitko epävarmassa elämäntilanteessa elämisen heikentävän hyvinvointia ja uhkaavan mielenterveyttä jopa perheittäin?

Paperimiehiäkin on paljon työttöminä, eikä CV:ssä kovin paljon nämä poliittiset meriitit paina, eikä muuten niitä hillotolppiakaan taida riittää, kuin ainoastaan pahimmille pelureille, jotka ovat härskejä ja taitavia hakeutumaan niiden äärelle. Saattaapa ne sopeutumisrahatkin passivoida sohvalla löhöilemiseen, joten koitahan nyt pohtia, että ei sinusta tulisi niiden kaltaista, joita nyt potkit päähän ja persuuksille.

Neulan löytäminen heinäsuovasta on hemmetin vaikeaa, vaikka sitäkin nyt tarvittaisiin, että tämä nykyinen kupla saataisiin juhlavin menoin puhkaistua. Tämä kupla on oikeastaan koko yhteiskuntaa sairastuttava mätäpaise, mikä on vaan levinnyt entisestään, koska siinä paiseessa liian moni luulee/antaa ymmärtää/uskottelee, että syyllisiä työttömyyteen ovat työttömät. Kyllä ne on jotkut muut tahot pelanneet väärin, kun ei ole kaikille halukkaille töitä ja korostan, siis palkallisia töitä.

Vanhaa sanontaa tähän siteeraan: ”Kyllä hullu saa olla, mutta ei tyhmä.” Siis sitä meinasin vielä kysyä, tekeekö kipeätä entisen duunarimiehen nuppiin kumileimasimena oleminen niille tahoille, mitkä eivät tavallisen duunarin ja työttömän elämästä tiedä yhtään mitään, eivätkä edes halua?  No raha tuppaa menemään rahan luokse ja rahaa ne tahot koittavat tehdä lisää omaan pussiin mitä ihmeellisimmin keinoin, mutta täytyykö entisen duunarin kaivaa uria niille rahavirroille?

Aktiivimalli kolmonen voisi olla sen suuntainen, että aktivoidaan kansanedustajat ja ministerit, kuin myös kaikki muut vallan kahvassa roikkujat hoitamaan suomalaisten asiat siedettävälle tasolle sillä meiningillä, että jokaista kohdellaan ihmisenä, eikä mitään ryhmää vain ihmismassana. Koko ketju on juuri niin vahva, kuin on sen heikoin lenkki ja siksipä pitäisi päättäjienkin arvostaa koko kansaa.  

Nykyisellä menolla tosin tulee suomalaista kettinkiä hyvinkin pian sanomaan sanottavansa, jolloin päättäjillä persaukset paukkuu…

 

 

 

 

]]>
2 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261489-jari-lindstromille#comments Aktiivimalli Jari Lindström Työttömyys Mon, 24 Sep 2018 12:58:44 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261489-jari-lindstromille
Ne entisaikojen työn sankarit... http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261355-ne-entisaikojen-tyon-sankarit <p>&nbsp;</p><p>Töitä täytyy hakea jopa epätoivoisesti, vaikka hakija ei pysty arvioimaan omia mahdollisuuksia selviytyä työtehtävistä. Siis työttömällä itsellään ei voi, ei siis saa olla mitään arviota omista voimavaroistaan ja tämä on todellisuutta ikääntyneille työnhakijoille. Työttömän työnhakijan täytyy olla valmiudessa vastaanottaa tarjottua työtä saadakseen työttömyyskorvauksen. Entäpä jos itse tietää, että ei ole työkuntoinen, tai kykenevä tarjottuun työhön, niin tuleeko siitä omantunnon kysymys ja työnantajien harmi, kun pitäisi olla olevinaan työkuntoinen. Voihan sitä työttömänäkin hakea sairauslomaa, mutta entä sitten, jos tilanne ei korjaannu siihen mennessä, kun tarvitaan B-lausunto? Sitten vakuutuslääkärit käsittelevät asian ja mitätöivät sairausloman. Sen jälkeen täytyy TE-toimistossa allekirjoittaa sopimus, että on valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sairasusloman aikana.</p><p>Työkyvyttömyyseläke voisi olla se oikea ratkaisu, mutta sitä harkitaan vasta sitten, kun 300 päivää sairauslomaa tulee kahden vuoden sisällä täyteen. Ammattinsa osaava lääkäri on voinut sairauslomaa kirjoittaa, vaan kun vakuutuslääkäri sen mitätöi, ei sitä sairauslomapäiviksi Kelassa lasketa. Siivoutuisi tilastot silläkin, kun heikomman työkunnon omaavat päästettäisiin työkyvyttömyyseläkkeelle, minkä aikana olisi kannattavaa tehdä vähäistä määrää töitä, sen mihin pystyy. Näin ei kuitenkaan voida menetellä, kun ratkaisu tilastojen siivoamiseen täytyy olla Lindströmin niksipirkasta, eli eläkkeelle summittainen määrä ikääntyneitä ilman tarveharkintaa terveydellisistä perusteista ja monia sairaampia sitten kuritetaan entistäkin lujemmin.</p><p>Hautausmaat ovat täynnä työn sankareita, tuumailee Työministeri Jari Lindström ja hänen mielestään hölmö on se, kuka ei ota uupumuksen merkkejä vakavasti, vaikka tietää tekevänsä itselleen vahinkoa, mutta tämä sitten nähtävästi koskee vain poliitikkoja. Eipä ole ministerille juolahtanut mieleen, että ikääntyneiden työttömien joukossa on niitä oikeita työn sankareita, jotka ovat elämänsä aikana tehneet aiemmin kovinkin töitä, kun nyt rangaistaan työttömyyskorvauksen leikkauksilla jokaista, joka ei työllisty. Uupuu työtönkin ja stressaantuu yrittäessään monenkin kohdalla mahdotonta, eli työllistymistä. Monella on painolastina iän tuomia sairauksia, kulumavikoja ja muuta, minkä lisäksi taloudelliset huolet painavat, vaan leikataanpa korvauksista. Jos se olisikin helppoa mennä vaan töihin, ansaita elantonsa työstä, mihin soveltuu, mutta kukapa ministeri ajattelee työttömiä yksilöinä, ei kukaan, kun kaikki pitäisi vaan saada ainakin johonkin ansiotyöhön rinnastettavaan, vaan palkan ei niin väliä ministerien mielestä.</p><p>Hyvähän se on, jos taas päästetään 60 vuotta täyttäneitä 5 vuotta työttömänä olleita eläkkeelle, vaikkakin se perustuu tilastojen siivoamiseen. Hyötyy siitä sentään moni pitkäaikaistyötönkin, kun pääsee turhauttavasta työnhakukierteestä. Tässä kuitenkin yksilölliset tarpeet jäävät huomiotta, koska monet saman ikäiset käyvät taistelua mm. vakuutuslääkäreiden kanssa oman työkuntoisuutensa arvioinnista. Työttömiä kun ei kohdella yksilöinä.....</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Töitä täytyy hakea jopa epätoivoisesti, vaikka hakija ei pysty arvioimaan omia mahdollisuuksia selviytyä työtehtävistä. Siis työttömällä itsellään ei voi, ei siis saa olla mitään arviota omista voimavaroistaan ja tämä on todellisuutta ikääntyneille työnhakijoille. Työttömän työnhakijan täytyy olla valmiudessa vastaanottaa tarjottua työtä saadakseen työttömyyskorvauksen. Entäpä jos itse tietää, että ei ole työkuntoinen, tai kykenevä tarjottuun työhön, niin tuleeko siitä omantunnon kysymys ja työnantajien harmi, kun pitäisi olla olevinaan työkuntoinen. Voihan sitä työttömänäkin hakea sairauslomaa, mutta entä sitten, jos tilanne ei korjaannu siihen mennessä, kun tarvitaan B-lausunto? Sitten vakuutuslääkärit käsittelevät asian ja mitätöivät sairausloman. Sen jälkeen täytyy TE-toimistossa allekirjoittaa sopimus, että on valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sairasusloman aikana.

Työkyvyttömyyseläke voisi olla se oikea ratkaisu, mutta sitä harkitaan vasta sitten, kun 300 päivää sairauslomaa tulee kahden vuoden sisällä täyteen. Ammattinsa osaava lääkäri on voinut sairauslomaa kirjoittaa, vaan kun vakuutuslääkäri sen mitätöi, ei sitä sairauslomapäiviksi Kelassa lasketa. Siivoutuisi tilastot silläkin, kun heikomman työkunnon omaavat päästettäisiin työkyvyttömyyseläkkeelle, minkä aikana olisi kannattavaa tehdä vähäistä määrää töitä, sen mihin pystyy. Näin ei kuitenkaan voida menetellä, kun ratkaisu tilastojen siivoamiseen täytyy olla Lindströmin niksipirkasta, eli eläkkeelle summittainen määrä ikääntyneitä ilman tarveharkintaa terveydellisistä perusteista ja monia sairaampia sitten kuritetaan entistäkin lujemmin.

Hautausmaat ovat täynnä työn sankareita, tuumailee Työministeri Jari Lindström ja hänen mielestään hölmö on se, kuka ei ota uupumuksen merkkejä vakavasti, vaikka tietää tekevänsä itselleen vahinkoa, mutta tämä sitten nähtävästi koskee vain poliitikkoja. Eipä ole ministerille juolahtanut mieleen, että ikääntyneiden työttömien joukossa on niitä oikeita työn sankareita, jotka ovat elämänsä aikana tehneet aiemmin kovinkin töitä, kun nyt rangaistaan työttömyyskorvauksen leikkauksilla jokaista, joka ei työllisty. Uupuu työtönkin ja stressaantuu yrittäessään monenkin kohdalla mahdotonta, eli työllistymistä. Monella on painolastina iän tuomia sairauksia, kulumavikoja ja muuta, minkä lisäksi taloudelliset huolet painavat, vaan leikataanpa korvauksista. Jos se olisikin helppoa mennä vaan töihin, ansaita elantonsa työstä, mihin soveltuu, mutta kukapa ministeri ajattelee työttömiä yksilöinä, ei kukaan, kun kaikki pitäisi vaan saada ainakin johonkin ansiotyöhön rinnastettavaan, vaan palkan ei niin väliä ministerien mielestä.

Hyvähän se on, jos taas päästetään 60 vuotta täyttäneitä 5 vuotta työttömänä olleita eläkkeelle, vaikkakin se perustuu tilastojen siivoamiseen. Hyötyy siitä sentään moni pitkäaikaistyötönkin, kun pääsee turhauttavasta työnhakukierteestä. Tässä kuitenkin yksilölliset tarpeet jäävät huomiotta, koska monet saman ikäiset käyvät taistelua mm. vakuutuslääkäreiden kanssa oman työkuntoisuutensa arvioinnista. Työttömiä kun ei kohdella yksilöinä.....

]]>
0 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261355-ne-entisaikojen-tyon-sankarit#comments Ikääntyvä väestö Työkyvyttömyyseläke Työministeri Työttömyys Fri, 21 Sep 2018 22:03:50 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261355-ne-entisaikojen-tyon-sankarit
Suomalainen työvoima kunniaan, siinä suomalaisten etu http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250362-suomalainen-tyovoima-kunniaan-siina-suomalaisten-etu <p>&nbsp;</p><p>Työnteko on kannattavaa, jos siitä maksetaan elinkustannuksiin riittävä palkka. Halpatyövoiman tarpeeseen on päätäntävalta etsinyt ratkaisuja, mutta ei siihen, miten suomalaisen työn hinta saataisiin myös tekijälleen kannattavaksi. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopuminen ei ole, eikä tule olemaan mikään kestävä ratkaisu, koska kyseessä on yksinomaan työvoiman hankinta halvalla, eli halpatyövoiman palkkaaminen. Eipä vapaa liikkuvuus ole ainakaan suomalaisen duunarin kannalta mikään etu, eikä ainakaan tarveharkinnasta luopuminen.</p><p>Tätä maata eivät johda niinkään työnantajat, vaan valtiovalta päätöksillään, mitkä eivät ole suopeita työtä tekevälle kansanosalle, tosin ei pk-yrityksillekään. Kaikki pitäisi tehdä työnantajan näkökulmasta kannattavalla palkalla, mutta se ei tunnu päätöksen tekijöitä kiinnostavan, millä hinnalla työntekijän on kannattavaa tehdä töitä. Totta sekin, että palkkauskustannukset ovat työnantajille korkeat, vaan siihenkin ongelmaan tulisi muutoskeinoja hakea muuten, kuin ainoastaan työntekijälle maksettavasta palkanosasta.</p><p>Jos Suomen ulkopuolelta tulevan työvoiman kannattaa tehdä töitä Suomessa pienemmällä palkalla, kuin suomalaisten, niin täytyyhän siinä jokin syy olla. Aiemmin 2014 olen kirjoittanut, että suomalainen sosiaaliturva ei saisi olla palkanlisä vierastyövoimalle.</p><p><a href="http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164523-suomalainen-sosiaaliturva-ei-saisi-olla-palkanlisa-vierastyovoimalle">http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164523-suomalainen-sosiaaliturva-ei-saisi-olla-palkanlisa-vierastyovoimalle</a></p><p>Jälleen kerran tulee myös mieleen, että jonain päivänä tämä tänne muuttava halpatyövoima saattaa nousta kapinaan, kun valkenee, että Suomessa kuluu elämiseen ja asumiseen siinä määrin, että ei pienellä palkalla pärjää. Tätä mietiskelin 2011, eikä asiaa voi mitenkään sivuuttaa tälläkään hetkellä.</p><p><a href="http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69644-enta-jos-halpatyovoima-nousee-jonakin-paivana-kapinaan">http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69644-enta-jos-halpatyovoima-nousee-jonakin-paivana-kapinaan</a></p><p>&nbsp;</p><p>En osallistunut 2.2.2018 mielenosoitukseen, vaikka en hyväksy ns. aktiivimallia laisinkaan, mutta näen sen kokonaisuudessaan vain huomion siirtämiseksi todellisista ongelmista. Sitä tosin ihmettelen, että Juhana Vartiainen kehtasi lähteä puolustamaan kyseistä mallia mielenosoitukseen, mutta kyllä Vartiainen kehtaa. Ihmettelen sitäkin, että ihan ehjin nahoin selviytyi vain pelkillä buuauksilla, kun nykymenoon kyllästynyttä porukkaa oli kokoontunut sentään noin 10&nbsp;000 henkilön määrä mieltään osoittamaan.</p><p>Ehdottomasti väärin on, että suomalaista työtöntä syyllistetään, puheissa ruoskitaan ja käytännössä rangaistaan nykyisestä työttömyys/työllisyystilanteesta. Mielenosoituksen tarkoitus olisi pitänyt laajentaa, avata käsittämään syitä ja seurauksia. Vierastyövoima ei ole ratkaisu, halpatyövoima ei ole ratkaisu, eikä työtä hakevan, eikä tekevänkään etu ole palkkojen alas ajaminen alle sen rajan, millä tässä maassa tulee toimeen. Vartiainen vetoaa, mitä korkeampaa työttömyysturvaa vaaditaan, sitä enemmän sen saajilta tultaisiin vaatimaan. Tässäpä meillä on kysymys, vaaditaanko nyt korkeampaa työttömyysturvaa, vai terveempää työllisyyspolitiikkaa sen tilalle, että halvempaa työvoimaa imuroidaan maailman joka kolkasta?</p><p>Ei meillä suomalaisilla ole tarkoitus nyt alkaa tekemään töitä työttömyysturvaa vastaan, vaan halutaan pysyä perinteisessä tavassa, että töitä tehdään palkkaa vastaan ja palkan tulee riittää elinkustannuksiin. Niin yksinkertaista se on.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Työnteko on kannattavaa, jos siitä maksetaan elinkustannuksiin riittävä palkka. Halpatyövoiman tarpeeseen on päätäntävalta etsinyt ratkaisuja, mutta ei siihen, miten suomalaisen työn hinta saataisiin myös tekijälleen kannattavaksi. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopuminen ei ole, eikä tule olemaan mikään kestävä ratkaisu, koska kyseessä on yksinomaan työvoiman hankinta halvalla, eli halpatyövoiman palkkaaminen. Eipä vapaa liikkuvuus ole ainakaan suomalaisen duunarin kannalta mikään etu, eikä ainakaan tarveharkinnasta luopuminen.

Tätä maata eivät johda niinkään työnantajat, vaan valtiovalta päätöksillään, mitkä eivät ole suopeita työtä tekevälle kansanosalle, tosin ei pk-yrityksillekään. Kaikki pitäisi tehdä työnantajan näkökulmasta kannattavalla palkalla, mutta se ei tunnu päätöksen tekijöitä kiinnostavan, millä hinnalla työntekijän on kannattavaa tehdä töitä. Totta sekin, että palkkauskustannukset ovat työnantajille korkeat, vaan siihenkin ongelmaan tulisi muutoskeinoja hakea muuten, kuin ainoastaan työntekijälle maksettavasta palkanosasta.

Jos Suomen ulkopuolelta tulevan työvoiman kannattaa tehdä töitä Suomessa pienemmällä palkalla, kuin suomalaisten, niin täytyyhän siinä jokin syy olla. Aiemmin 2014 olen kirjoittanut, että suomalainen sosiaaliturva ei saisi olla palkanlisä vierastyövoimalle.

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/164523-suomalainen-sosiaaliturva-ei-saisi-olla-palkanlisa-vierastyovoimalle

Jälleen kerran tulee myös mieleen, että jonain päivänä tämä tänne muuttava halpatyövoima saattaa nousta kapinaan, kun valkenee, että Suomessa kuluu elämiseen ja asumiseen siinä määrin, että ei pienellä palkalla pärjää. Tätä mietiskelin 2011, eikä asiaa voi mitenkään sivuuttaa tälläkään hetkellä.

http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/69644-enta-jos-halpatyovoima-nousee-jonakin-paivana-kapinaan

 

En osallistunut 2.2.2018 mielenosoitukseen, vaikka en hyväksy ns. aktiivimallia laisinkaan, mutta näen sen kokonaisuudessaan vain huomion siirtämiseksi todellisista ongelmista. Sitä tosin ihmettelen, että Juhana Vartiainen kehtasi lähteä puolustamaan kyseistä mallia mielenosoitukseen, mutta kyllä Vartiainen kehtaa. Ihmettelen sitäkin, että ihan ehjin nahoin selviytyi vain pelkillä buuauksilla, kun nykymenoon kyllästynyttä porukkaa oli kokoontunut sentään noin 10 000 henkilön määrä mieltään osoittamaan.

Ehdottomasti väärin on, että suomalaista työtöntä syyllistetään, puheissa ruoskitaan ja käytännössä rangaistaan nykyisestä työttömyys/työllisyystilanteesta. Mielenosoituksen tarkoitus olisi pitänyt laajentaa, avata käsittämään syitä ja seurauksia. Vierastyövoima ei ole ratkaisu, halpatyövoima ei ole ratkaisu, eikä työtä hakevan, eikä tekevänkään etu ole palkkojen alas ajaminen alle sen rajan, millä tässä maassa tulee toimeen. Vartiainen vetoaa, mitä korkeampaa työttömyysturvaa vaaditaan, sitä enemmän sen saajilta tultaisiin vaatimaan. Tässäpä meillä on kysymys, vaaditaanko nyt korkeampaa työttömyysturvaa, vai terveempää työllisyyspolitiikkaa sen tilalle, että halvempaa työvoimaa imuroidaan maailman joka kolkasta?

Ei meillä suomalaisilla ole tarkoitus nyt alkaa tekemään töitä työttömyysturvaa vastaan, vaan halutaan pysyä perinteisessä tavassa, että töitä tehdään palkkaa vastaan ja palkan tulee riittää elinkustannuksiin. Niin yksinkertaista se on.

 

 

]]>
3 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250362-suomalainen-tyovoima-kunniaan-siina-suomalaisten-etu#comments Ääni työttömälle -mielenosoitus Aktiivimalli Halpatyövoima Juhana Vartiainen Työvoiman tarve Sat, 03 Feb 2018 07:07:16 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250362-suomalainen-tyovoima-kunniaan-siina-suomalaisten-etu
Oman kansan arvostus on ykkösasia http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250245-oman-kansan-arvostus-on-ykkosasia <p>&nbsp;</p><p>Meillä Suomessa useimmille koti on tärkeä, kotipaikkakunta on tärkeä ja se elinympäristö, mihin elämäämme rakennamme. Se pitäisi olla tarkkaan harkittu päätös, jos asuinpaikkakuntaa halutaan vaihtaa, koska vaikutukset ulottuvat perheenjäseniin, sukulaisiin, ystäviin ja hyvä elämä perustuu elämänkokemuksiin ja muistoihin, mitkä useimmiten sijoittuvat kotipaikkakuntaan.</p><p>Kautta aikojen ihmiset ovat muuttaneet kuka mistäkin syystä toiselle paikkakunnalle, useimmiten työn perässä, mutta he ovat muuttaneet oman harkintansa mukaan. Useimmiten uudella paikkakunnalla on ollut pysyvä varma työpaikka ja se on vaikuttanut muuttopäätökseen ja antanut myös mahdollisuuden rakentaa elämän uudelleen uusissa olosuhteissa.</p><p>Toisin on kuitenkin nyt, kun suorastaan painostetaan muuttamaan työn perässä, vaikka työn pysyvyydestä ei läheskään aina ole minkäänlaista tietoa. Sen ei luulisi olevan kenenkään etu, kun ihmisten täytyy irtautua juuriltaan ja elää kuin kiertolaiset. Jos ei ole minkäänlaista varmuutta työsuhteen kestävyydestä, ei ole järkevää lähteä omilta juuriltaan, repiä perhettä paikasta toiseen, tai yksinkään lähteä tuntemattomille seuduille. Aina kuitenkin suku ja ystävät ovat tärkeitä.</p><p>Suomi on pieni maa, jossa voisi olettaa olevan mahdollista levittää erinäiset työllistävät toiminnot pitkin maata, eikä kasaannuttaa kaikkea muutamiin sumppuihin, joissa on asuntopulaa, korkeat vuokrat ja lisääntyvät sosiaaliset ongelmat, eikä aina mitään luontevaa yhteisöllisyyttä.</p><p>Meidän suomalaisten siis pitäisi muka muuttaa joka työn rippeen perässä pitkin maata aina sinne, missä vähänkin on jotain työksi mainittavaa. Lisäksi kasvukeskuksiin kasautuvat maahantulijat, jotka eivät asetu tietyille alueille työn takia, vaan useinkin siksi, että alueella on maanheimolaisia, samanhenkisiä, tai riittävästi sosiaalista elämää. Monilla tulokkailla muutto omassa kotimaassa olisi voinut olla riittävä mahdollisuus turvallisempaan elämään, tai lähimaissa, mutta ei se ole riittänyt, vaan on täytynyt kulkea lukuisten maiden kautta tänne aktiivimallien maahan, missä tosin eivät kyseiset mallit koske näitä tulokkaita.</p><p>Jos Suomessa ei opita ajattelemaan, että oman kansan asiat kuntoon ensin, ei tästä erinäisten aktiivimallien kierteestä päästä irti koskaan. Suomalaisen päättäjän, jokaisen ministerin, kansanedustajan ja muun viranhaltijan tulisi lopettaa oman maan kansalaisten aliarvioiminen, halveksunta, sortaminen ja miettiä mitä kansaa he edustavat, keiden etuja heidän tulisi ajaa. Tämän maan oma kansa tulisi pitää hyvinvoivana nuorimmista vanhimpiin, ympäristö turvallisena ilman betoniporsaita, kulttuuri tulisi säilyttää suomalaisena ja jokaista suomalaista pitäisi arvostaa kansallisella ylpeydellä.</p><p>Me suomalaiset emme sorra ketään, vaikka emme olisikaan koko maailman sosiaalitoimisto, turvapaikka, tai paratiisi. Sortajat ovat ihan muualla, eikä sekään sorto sillä lopu, jos suomalainen päätäntävalta sortaa suomalaista ollakseen erinomainen vieraita kohtaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Meillä Suomessa useimmille koti on tärkeä, kotipaikkakunta on tärkeä ja se elinympäristö, mihin elämäämme rakennamme. Se pitäisi olla tarkkaan harkittu päätös, jos asuinpaikkakuntaa halutaan vaihtaa, koska vaikutukset ulottuvat perheenjäseniin, sukulaisiin, ystäviin ja hyvä elämä perustuu elämänkokemuksiin ja muistoihin, mitkä useimmiten sijoittuvat kotipaikkakuntaan.

Kautta aikojen ihmiset ovat muuttaneet kuka mistäkin syystä toiselle paikkakunnalle, useimmiten työn perässä, mutta he ovat muuttaneet oman harkintansa mukaan. Useimmiten uudella paikkakunnalla on ollut pysyvä varma työpaikka ja se on vaikuttanut muuttopäätökseen ja antanut myös mahdollisuuden rakentaa elämän uudelleen uusissa olosuhteissa.

Toisin on kuitenkin nyt, kun suorastaan painostetaan muuttamaan työn perässä, vaikka työn pysyvyydestä ei läheskään aina ole minkäänlaista tietoa. Sen ei luulisi olevan kenenkään etu, kun ihmisten täytyy irtautua juuriltaan ja elää kuin kiertolaiset. Jos ei ole minkäänlaista varmuutta työsuhteen kestävyydestä, ei ole järkevää lähteä omilta juuriltaan, repiä perhettä paikasta toiseen, tai yksinkään lähteä tuntemattomille seuduille. Aina kuitenkin suku ja ystävät ovat tärkeitä.

Suomi on pieni maa, jossa voisi olettaa olevan mahdollista levittää erinäiset työllistävät toiminnot pitkin maata, eikä kasaannuttaa kaikkea muutamiin sumppuihin, joissa on asuntopulaa, korkeat vuokrat ja lisääntyvät sosiaaliset ongelmat, eikä aina mitään luontevaa yhteisöllisyyttä.

Meidän suomalaisten siis pitäisi muka muuttaa joka työn rippeen perässä pitkin maata aina sinne, missä vähänkin on jotain työksi mainittavaa. Lisäksi kasvukeskuksiin kasautuvat maahantulijat, jotka eivät asetu tietyille alueille työn takia, vaan useinkin siksi, että alueella on maanheimolaisia, samanhenkisiä, tai riittävästi sosiaalista elämää. Monilla tulokkailla muutto omassa kotimaassa olisi voinut olla riittävä mahdollisuus turvallisempaan elämään, tai lähimaissa, mutta ei se ole riittänyt, vaan on täytynyt kulkea lukuisten maiden kautta tänne aktiivimallien maahan, missä tosin eivät kyseiset mallit koske näitä tulokkaita.

Jos Suomessa ei opita ajattelemaan, että oman kansan asiat kuntoon ensin, ei tästä erinäisten aktiivimallien kierteestä päästä irti koskaan. Suomalaisen päättäjän, jokaisen ministerin, kansanedustajan ja muun viranhaltijan tulisi lopettaa oman maan kansalaisten aliarvioiminen, halveksunta, sortaminen ja miettiä mitä kansaa he edustavat, keiden etuja heidän tulisi ajaa. Tämän maan oma kansa tulisi pitää hyvinvoivana nuorimmista vanhimpiin, ympäristö turvallisena ilman betoniporsaita, kulttuuri tulisi säilyttää suomalaisena ja jokaista suomalaista pitäisi arvostaa kansallisella ylpeydellä.

Me suomalaiset emme sorra ketään, vaikka emme olisikaan koko maailman sosiaalitoimisto, turvapaikka, tai paratiisi. Sortajat ovat ihan muualla, eikä sekään sorto sillä lopu, jos suomalainen päätäntävalta sortaa suomalaista ollakseen erinomainen vieraita kohtaan.

]]>
2 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250245-oman-kansan-arvostus-on-ykkosasia#comments Asuminen Hyvinvointi Juurettomuus Muuttoliike Työn perässä muuttaminen Thu, 01 Feb 2018 13:10:31 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250245-oman-kansan-arvostus-on-ykkosasia
Aktiivimallin epäilyttävä ehdotus yrittäjyyteen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248944-aktiivimallin-epailyttava-ehdotus-yrittajyyteen <p>Aktiivimallin yhdeksi vaihtoehdoksi on tarjottu yritystoimintaa tietyin ehdoin, mutta mielestäni tämä tarjous ei vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, vaan saattaa aiheuttaa lisäongelmia työttömän elämään. Ei tarvitse olla työnvieroksuja, jos tämän idean hylkää, koska nopealla järkeilyllä riskit ovat suuret, vaikkakaan ei suurista rahasummista puhuta, mutta työttömän talous kaatuu, eikä velan otto ole niin helppoa, kuin vaikuttaa olevan valtiolla.</p><p>Työttömyysetuus säilyisi, mikäli ansaitsee yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (vuonna 2018: 241 euroa). Työministeri tarkoittanee erityisesti työttömänä aloitetun yrittäjämäisen työn pitämistä automaattisesti sivutoimisena ensimmäisen neljän kuukauden ajan ja näin oikeus työttömyysetuuteen säilyisi. Yrittäjämäisestä toiminnasta kertyneet tuloa kuitenkin huomioitaisiin maksettavan työttömyysetuuden määrässä.</p><p>Nyt puhutaan siis neljän kuukauden mahdollisuudesta kokeilla yrittäjyyttä, mutta mitä hyvää uutta tässä nyt sitten pitäisi nähdä, koska uuden yrittäjän starttiraha on ollut olemassa ja sitä on myönnetty 6 kk jaksoissa, yleensä 1-2 jaksoa. Tuen määrä 32,40 &euro; / 5 pv. viikossa, eikä siitä vähennetä hankittua ansiota.</p><p>Siis starttirahaa haettaessa toimitaan järkevästi ja jo harkintavaiheessa on tarpeen tietynlainen vastuullisuus, koska täytyy pohtia liikeidea, sekä kirjoittaa liiketoimintasuunnitelma laskelmineen kaikkineen. Lisäksi yrittäjäkoulutus on vaatimuksena, eli silloin tietää, mihin on ryhtymässä. Kaikista ei ole yrittäjiksi ja se on hyvä, jos jo harkintavaiheessa omat voimavarat tulee punnittua.</p><p>Entä mitä tarkoittaa tämä neljän kuukauden yrittäjäkokeilu, tai mitä tuloksia sillä haetaan? Jospa tämä on työttömille vain se yksi viimeisistä oljenkorsista, eikä mikään tarkkaan harkittu siirtymä työttömyydestä yrittäjyyteen. Entä mikä on tilanne neljän kuukauden kuluttua? Silloin yrittäjyys joko loppuu, tai jatkuu, mutta ilman alkupääomaa aloitettu yrittäjyys ei ole edes teoriassa voinut muuttua kannattavaksi toiminnaksi näin lyhyessä ajassa, kun vakavalla harkinnallakin yrittäjäksi lähtiessä on melkeinpä normaalia, että viivan alle ei plussaa jää ensimmäisen vuoden aikana. Kyllä se ensimmäinen vuosi menee kehittelyyn, organisointiin, verkostoitumiseen ja itsensä tunnetuksi tekemiseen yrittäjänä.</p><p>Neljän kuukauden jälkeen on sitten kokeilut kokeiltu ja muistaa kannattaa, että niinä kuukausina on täytynyt hankkia se työssäoloehtoon vaadittu kuukausiansio 241 euroa. Pitemmällä ajanjaksolla jos joutuu vaihtelevalla menestyksellä pyörittämään &rdquo;yritystoimintaa&rdquo;, se ei pitkälle kanna, jos ei tulos suurene huomattavasti. Sekin jää nyt arvailujen varaan, miten ja mistä se puuttuva osa olisi saatavissa. Yrittäjä putoaa sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, eikä toimeentulotuki olekaan &rdquo;yrittäjälle&rdquo; se viimeinen pelastus, jos sattuu huono ansaintakuukausi. Sitä vaan on, kuin heikoilla jäillä, jos tähän leikkiin lähtee, eikä monikaan työtön niin kovin vahvoilla ole alkuvaiheessakaan.&nbsp; Täytyy muistaa, että yritystoiminta on useinkin yksinpuurtamista, mikä sekään ei kaikille ole hyväksi ja ominaista. Siis harkintaa kannattaa harrastaa, vaikka miten oljenkorsi näyttäisi olevan tarttumisetäisyydellä.</p><p>Mikäli hyviä testattavia ideoita työttömillä olisi, näkisin järkevämmäksi vaihtoehdoksi kerätä vähintään 7 henkilön kimpan ja sillä porukalla työosuuskunta pystyyn, mutta harkintaa toki sekin vaatii. Mainitsin henkilömääräksi 7, koska silloin on mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan, mikäli koko ajan ei bisnekset kukoistakaan. Perinteisissä työosuuskunnissa työtä tehdään osuuskunnan lukuun. Työn suorittaja on yleensä työsuhteessa osuuskuntaan, joka sopii työsuoritusten tekemisestä työn teettäjän kanssa ja näin oikeus soviteltuun päivärahaan säilyy.</p><p>Jokaisen työttömän kannattaa harkita tarkkaan itse omat mahdollisuutensa ja suunnitella sen mukaisesti mitä tekevät ja mikä ei aiheuta liian suuria riskejä. Ne, ketkä näitä &rdquo;loistoideoita&rdquo; esille nostavat, eivät ole ajatelleet niitä työttömän näkökulmasta, eikä heitä kiinnosta, vaikka työttömät joutuisivat entistäkin vaikeampiin elämän tilanteisiin heidän ideoidensa myötä.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aktiivimallin yhdeksi vaihtoehdoksi on tarjottu yritystoimintaa tietyin ehdoin, mutta mielestäni tämä tarjous ei vaikuta ollenkaan vakuuttavalta, vaan saattaa aiheuttaa lisäongelmia työttömän elämään. Ei tarvitse olla työnvieroksuja, jos tämän idean hylkää, koska nopealla järkeilyllä riskit ovat suuret, vaikkakaan ei suurista rahasummista puhuta, mutta työttömän talous kaatuu, eikä velan otto ole niin helppoa, kuin vaikuttaa olevan valtiolla.

Työttömyysetuus säilyisi, mikäli ansaitsee yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (vuonna 2018: 241 euroa). Työministeri tarkoittanee erityisesti työttömänä aloitetun yrittäjämäisen työn pitämistä automaattisesti sivutoimisena ensimmäisen neljän kuukauden ajan ja näin oikeus työttömyysetuuteen säilyisi. Yrittäjämäisestä toiminnasta kertyneet tuloa kuitenkin huomioitaisiin maksettavan työttömyysetuuden määrässä.

Nyt puhutaan siis neljän kuukauden mahdollisuudesta kokeilla yrittäjyyttä, mutta mitä hyvää uutta tässä nyt sitten pitäisi nähdä, koska uuden yrittäjän starttiraha on ollut olemassa ja sitä on myönnetty 6 kk jaksoissa, yleensä 1-2 jaksoa. Tuen määrä 32,40 € / 5 pv. viikossa, eikä siitä vähennetä hankittua ansiota.

Siis starttirahaa haettaessa toimitaan järkevästi ja jo harkintavaiheessa on tarpeen tietynlainen vastuullisuus, koska täytyy pohtia liikeidea, sekä kirjoittaa liiketoimintasuunnitelma laskelmineen kaikkineen. Lisäksi yrittäjäkoulutus on vaatimuksena, eli silloin tietää, mihin on ryhtymässä. Kaikista ei ole yrittäjiksi ja se on hyvä, jos jo harkintavaiheessa omat voimavarat tulee punnittua.

Entä mitä tarkoittaa tämä neljän kuukauden yrittäjäkokeilu, tai mitä tuloksia sillä haetaan? Jospa tämä on työttömille vain se yksi viimeisistä oljenkorsista, eikä mikään tarkkaan harkittu siirtymä työttömyydestä yrittäjyyteen. Entä mikä on tilanne neljän kuukauden kuluttua? Silloin yrittäjyys joko loppuu, tai jatkuu, mutta ilman alkupääomaa aloitettu yrittäjyys ei ole edes teoriassa voinut muuttua kannattavaksi toiminnaksi näin lyhyessä ajassa, kun vakavalla harkinnallakin yrittäjäksi lähtiessä on melkeinpä normaalia, että viivan alle ei plussaa jää ensimmäisen vuoden aikana. Kyllä se ensimmäinen vuosi menee kehittelyyn, organisointiin, verkostoitumiseen ja itsensä tunnetuksi tekemiseen yrittäjänä.

Neljän kuukauden jälkeen on sitten kokeilut kokeiltu ja muistaa kannattaa, että niinä kuukausina on täytynyt hankkia se työssäoloehtoon vaadittu kuukausiansio 241 euroa. Pitemmällä ajanjaksolla jos joutuu vaihtelevalla menestyksellä pyörittämään ”yritystoimintaa”, se ei pitkälle kanna, jos ei tulos suurene huomattavasti. Sekin jää nyt arvailujen varaan, miten ja mistä se puuttuva osa olisi saatavissa. Yrittäjä putoaa sosiaalisen turvaverkon ulkopuolelle, eikä toimeentulotuki olekaan ”yrittäjälle” se viimeinen pelastus, jos sattuu huono ansaintakuukausi. Sitä vaan on, kuin heikoilla jäillä, jos tähän leikkiin lähtee, eikä monikaan työtön niin kovin vahvoilla ole alkuvaiheessakaan.  Täytyy muistaa, että yritystoiminta on useinkin yksinpuurtamista, mikä sekään ei kaikille ole hyväksi ja ominaista. Siis harkintaa kannattaa harrastaa, vaikka miten oljenkorsi näyttäisi olevan tarttumisetäisyydellä.

Mikäli hyviä testattavia ideoita työttömillä olisi, näkisin järkevämmäksi vaihtoehdoksi kerätä vähintään 7 henkilön kimpan ja sillä porukalla työosuuskunta pystyyn, mutta harkintaa toki sekin vaatii. Mainitsin henkilömääräksi 7, koska silloin on mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan, mikäli koko ajan ei bisnekset kukoistakaan. Perinteisissä työosuuskunnissa työtä tehdään osuuskunnan lukuun. Työn suorittaja on yleensä työsuhteessa osuuskuntaan, joka sopii työsuoritusten tekemisestä työn teettäjän kanssa ja näin oikeus soviteltuun päivärahaan säilyy.

Jokaisen työttömän kannattaa harkita tarkkaan itse omat mahdollisuutensa ja suunnitella sen mukaisesti mitä tekevät ja mikä ei aiheuta liian suuria riskejä. Ne, ketkä näitä ”loistoideoita” esille nostavat, eivät ole ajatelleet niitä työttömän näkökulmasta, eikä heitä kiinnosta, vaikka työttömät joutuisivat entistäkin vaikeampiin elämän tilanteisiin heidän ideoidensa myötä.

 

 

 

 

 

 

]]>
0 http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248944-aktiivimallin-epailyttava-ehdotus-yrittajyyteen#comments Aktiivimalli Starttiraha Toimeentulo Työttömyysturva Yrittäjyys Wed, 10 Jan 2018 20:21:39 +0000 Anne Lempinen http://lempan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/248944-aktiivimallin-epailyttava-ehdotus-yrittajyyteen